Pandemian aikana koronatartunnat ovat Suomessa kohdistuneet kaikkein voimakkaimmin pienituloisimpiin, selviää Helsinki GSE:n Tilannehuoneen raportista.
Tartuntoja on havaittu myös suurituloisimpien ryhmässä, ja keväällä tartuntoja oli eniten suurituloisimmilla. Syksyllä tartunnat ovat kohdistuneet erityisesti kaikkein pienituloisimpiin.
Tilannehuoneen terveystyöryhmää johtava Turun yliopiston professori Mika Kortelainen sanoo, että vaikka tarkastelusta jätettäisiin pois opiskelijat, alin tuloryhmä erottuu tartuntamäärissä seuraavista.
Koulutustason mukaan tartuntoja on havaittu suhteellisesti enemmän ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Syksyllä kuitenkin toisen asteen tutkinnon suorittaneiden tartunnat ovat olleet lähes samalla tasolla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kanssa.
Hoitoalalla suuri riski koronatartunnalle
Raportista selviää, että korontartunnoissa on selviä eroja myös ammattiryhmittäin. Kortelainen huomauttaa raportin tiivistelmässä, että tuloksiin vaikuttavat myös monet työpaikasta riippumattomat taustatekijät sekä testauskäytännöt. Tiettyjen taustatekijöiden huomioinnin jälkeen suurin riski koronatartunnalle on hoitotyön erityisasiantuntijoilla, sairaanhoitajilla, lähihoitajilla ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla.
Lisäksi myös maalareilla sekä rakennuspuhdistajilla on suuri riski saada koronatartunta, mutta tähän arvioon liittyy merkittävää tilastollista epävarmuutta.
– Tulee myös huomioida, että näiden tietojen perusteella emme pysty välttämättä päättelemään, mistä tartunnat ovat peräisin, Kortelainen sanoo.
Helsinki GSE:n perustajia ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Svenska handelshögskolan.