IPS/Mario Osava

Joen kansa ei enää tunne jokeaan, sillä tulvaportit ovat muuttaneet vedenpinnan korkeutta.

– Me emme enää tunne Xingújokea, nuori brasilialaiseen alkuperäiskansa jurunoihin kuuluva Bel Juruna valittaa.

– Xingún vedet hallitsevat elämäntapaamme, mutta me emme enää osaa navigoida joella, sillä se ei ole luonnollisella korkeudellaan. Belo Monte avaa ja sulkee joen vedenkorkeutta sääteleviä tulvaportteja mielensä mukaan, jurunoiden johtohahmoihin lukeutuva Bel selittää. Kansa kutsuu itseään nimellä yudjá, joen kansa.

Jättiläismäiset tulvaportit ovat osa Belo Monten vesivoimalaa, jonka omistaa yksityisellä ja julkisella rahalla perustettu Norte Energia -konsortio. Amazonin itäiseen sivujokeen Xingúun rakennettu Belo Monte hyödyntää Volta Grandeksi kutsuttua 130 kilometriä pitkää, u-kirjaimen muotoista joenmutkaa.

Kahdenkymmenen kilometrin mittainen kanava ohjaa suurimman osan virtauksesta oikoreitille, joka vie mutkan toiseen päähän ja 87-metriselle vesiputoukselle. Oikoreitti suojelee Volta Grandea ja sen 25 ihmisyhteisöä tulvimiselta.

Alun perin Volta Grandeen suunniteltiin 1 225 neliökilometrin laajuista tekoallasta, joka olisi peittänyt koko alueen. Tämä 1970-luvun idea on korvattu kahdella pienemmällä, yhteensä vain 478 neliökilometrin altaalla.

ILMOITUS

Perinnetieto on muuttunut hyödyttömäksi

Marraskuussa 2019 käyttöön vihitty Belo Monte on maailman kolmanneksi suurin voimala. Sen keskimääräiseksi tuotannoksi suunnitellaan 4 571 megawattia. Tuottavuus on vain 40 prosenttia kapasiteetista, sillä voimala on riippuvainen joen virtaamasta. Se vaihtelee sadekauden yli 20 000 kuutiometristä sekunnissa kuivimpien kuukausien alle tuhanteen kuutioon sekunnissa.

Xingújoki on 1 815 kilometriä pitkä ja yksi Amazonin suurimmista sivujoista. Sen keskiosa on vaikeakulkuinen monine näkyvine ja pinnanalaisine kivineen, saarineen ja luotoineen, syvänteineen ja matalikkoineen. Navigointi on vaarallista ja vaatii paikallistuntemusta, mutta vedenpinnan madaltuminen ja luontaisten vedenkorkeusrytmien muuttuminen on tehnyt perinnetiedosta hyödytöntä.

– Me haluamme, että kalojen ja kilpikonnien syömä- ja lisääntymispaikoilla on riittävästi vettä. Vain siten ne voivat lisääntyä ja talven aikana syödä, lihoa ja säilyttää painonsa kesän läpi, etnisen ryhmänsä nimen sukunimekseen ottanut Bel Juruna sanoo. Brasilian alkuperäiskansojen keskuudessa on yleistä, että ihmiset omaksuvat etnisen ryhmänsä nimen sukunimekseen.

Kalat ja keltatäpläiset jokikilpikonnat ovat tärkeitä proteiinin lähteitä Volta Granden ihmisille, etenkin jurunoille.

– Mutta uhattuna on itse elämä, ei vain me. Luonnolta, puilta, kaloilta ja muilta eläimiltä on riistetty vesikierto, Bel kertoo Whatsappissa.

Yllättävää tukea

Juruna-kansan taistelu sai yllättävää tukea valtion ympäristövirastolta IBAMA:lta, joka vuoden 2019 joulukuussa tunnusti, että vesivoimalan luovuttama vesimäärä on niin vähäinen, ettei Volta Granden ekosysteemin ja paikallisen väestön hengissäpysymistä voida taata.

Tuki on yllätys siksi, että presidentti Jair Bolsonaron laitaoikeistolainen hallitus on pikemmin hyökännyt ympäristönsuojelua vastaan kuin puolustanut ympäristöä.

IPS/Mario Osava

IBAMA haluaisi lisätä veden määrää alueella, jolla virtaama on noin 20 prosenttia aiemmasta normaalivirtauksesta. Viraston ympäristöanalyytikot suosittelevat virtaaman merkittävää kasvattamista tammikuusta toukokuuhun. Niin vesi jakautuisi paremmin sähköntuotannon ja elämän ylläpidon kesken.

Vuoden ensimmäisten kuukausien aikana voimakas vedenvirtaus on tarpeen, jotta kalat ja kilpikonnat pystyvät lisääntymään ja saamaan ravintoa. Xingújoen rantamien elämälle kesän kuivat kaudet ovat vähäisempi uhka kuin talvikauden niukat sateet.

Voimayhtiö vastustaa vaatimuksia, samoin tekee kaivos- ja energiaministeriö. Ne väittävät, että virtaaman muuttaminen johtaisi energiaepävarmuuteen ja korkeampiin kuluttajahintoihin.

Joki on jurunoiden kulttuurille keskeinen

Belo Monten voimalan taloudellista kannattavuutta uhkaa joka tapauksessa jo nyt Xingún jokialueen kuivien kausien pahentuminen. Se johtuu sekä ilmastonmuutoksesta että yläjuoksun voimakkaasta metsäkadosta.

Esimakua tulevasta saatiin sääilmiö El Niñon aiheuttamasta vuoden 2016 kuivuuskriisistä. Kalaa oli aina vain vähemmän ja ne vähätkin olivat laihoja.

– Jurunoille voimalan vaikutus ei rajoitu ruuan saatavuuteen. Se on vaikuttanut vahvasti myös kulttuuriimme, jolle joki on keskeinen tekijä. Me pidämme huolta joesta, joka tarjoaa meille ruuan, toimeentulon ja väylän vierailla toisissa yhteisöissä ja kaupungeissa ja huvitella siellä. Joki tuo iloa elämäämme, Bel Juruna sanoo.

Englanninkielinen versio

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!