Jarmo Lintunen

Polttoturve on poistumassa energiapaletistamme. Vuosivaihtelusta puhdistettu polttokäytön lukema on laskenut jo kymmenen vuotta.

Sotien jälkeinen polttoturpeen nosto käynnistyi kansanedustajiemme määräyksenä. Päättäjiemme tämän päivän määräyksenä turpeen polttoa ollaan vähentämässä.

Eduskunnan tulevia päätöksiä vauhdittaa elokuussa käynnistynyt kansalaisaloite, joka vaatii turpeen polton lopettamista lakiteitse. Marraskuun puolivälissä lakialoite oli kerännyt jo vajaat 25 000 kannatusta.

Turpeen korvaaminen metsähakkeella on alkanut kaukolämmön voimaloissa. Ilmastokamppailun ja hiilen nieluvarastojen kasvattamisen pyörteissä lämmitykseen etsitään muutakin energiaa. Sellaiseksi on ehdotettu muun muassa maalämpöpumppuja ja pienydinreaktoreita. Turvealalle ja ylipäänsä suo-Suomen väestölle ne tuntuvat työpaikkojen luojina etäisiltä.

Turpeen tuottajien suunnasta lupaavin on biokaasu. Biokaasua voi tuottaa kaikesta vihreästä biomassasta, mitä jättösoilla voi turpeen noston jälkeen kasvattaa.

ILMOITUS

Biokaasusta on puhuttu Suomessa jo pitkään. Jätevedenpuhdistamoiden yhteyteen luotu tuotanto käynnistyi 1960-luvun alussa. Ensimmäinen suomalainen, käytännön kokoluokan maatilan biokaasuri käynnistyi 1998 Laukaan kunnassa.

Tuulivoimaan verrattuna biokaasu oli pitkään sivuraiteella. Tilastokeskus aloitti tuulivoiman raportoinnin 1989. Biokaasu pääsi tilastoihin 2017.

Vuonna 2018 biokaasun tuotantomme oli 3 351 terajoulea. Se vastasi 0,24:ää prosenttia koko energiankulutuksestamme.

Merkittävä biokaasun läpimurto oli Gasum-yhtiön ensimmäisen nesteytettyä biokaasua tuottavan laitoksen vihkiminen käyttöön Turussa marraskuussa. Nestemäisellä biokaasulla on lupaavat käyttömahdollisuudet raskaassa liikenteessä, merenkulussa ja teollisuudessa.

Biokaasun suurimmat mahdollisuudet ovat energiaviljelyssä. Monivuotinen biomassa on samalla hiilen nieluvarasto.

Biomassan tuotanto turpeen jättösoilla työllistäisi vähintään saman verran viljelijöitä ja ylipäänsä suoseutujen väestöä kuin aikaisempi turvetuotanto. Ehkäpä turvetuotannon hiipumisesta ei tarvitsekaan olla huolissaan.

Turvetuotannon nopea pysäyttäminen ja yhtä nopea siirtyminen biokaasuun olisi energiataloutemme suurimpia suunnanmuutoksia sitten 1970-luvun öljykriisien.

Suuri suunnanmuutos taloudessa maksaa aina. Mutta sitä vartenhan Euroopan unionilla on uusi rahastonsa, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma.

Taloutemme odottaa, että polttoturve saa todellisen korvaajan. Biokaasusta olisi korvaajaksi. Biomassan energiaviljelyn turvetuotannon jättösoilla ja biokaasun verkostomme laajenemisen soisi käynnistyvän samaa tahtia kuin turve hiipuu.

Turvemaiden viljely on kuulunut Suomen kulttuuriin jo esiajoista lähtien. Ohjeistaahan meitä jo Kalevalan toisessa runossa itse Väinämöinen: ”Pane nyt turve tunkemahan ja maa väkevä vääntämähän”. Tänään se voisi tarkoittaa biomassaa ja biokaasua.

Veli Pohjonen
Kuusamo

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!