Lehtikuva/Jussi Nukari

Koronavuosi on koetellut kovin eri tavoin eri alojen ihmisiä. SAK:laisessa kentässä muutenkin pienipalkkainen PAMin jäsenistö on joutunut taloudellisesti tosi koville. Teollisuusliitossakin on vuodenvaihteessa yli 30 000 jäsentä lomautettuna irtisanottavien lisäksi.

Tiukimmille koronan vuoksi ovat joutuneet pamilaiset. Sitä todistaa liiton joulukuinen 1 400 ruokalahjakortin jako seitsemässä minuutissa, eikä moni päässyt edes läpi ruuhkautuneeseen hakupalveluun. Liitto on jo aiemmin tänä vuonna jakanut lähes 4 000 lahjakorttia ruokakauppoihin.

PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto kertoo, että hän ei ole pitkän työuransa aikana ennen törmännyt vastaavaan tilanteeseen, että liitto jakaa ruoka-apua jäsenistölle.

– Keväällä apuun päädyttiin, kun liiton kuormittuneilla puhelinlinjoilla kävi ilmi että työttömyysturvaa ei ollut tulossa niin nopeasti, että akuutit rahantarpeet olisivat tulleet hoidettua. Kesällä tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että jäsenistö on joutunut tinkimään ruuasta eli oltiin aika perusasioiden äärellä.

Jäsenpuheluiden vuoksi liitossa tiedettiin, että monella tiukka taloustilanne vaikeuttaa myös selviytymistä joulun ajasta. Siksi päädyttiin uuteen ruokakorttien jakoon.

Veirto kertoo, että tuoreen jäsenkyselyn alustavien tulosten mukaan ruuan riittävyydestä on yhä huolta: työttömänä olleista 45 prosentilla, lomautetuista 44 prosentilla ja esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevistä 35 prosentilla. PAM julkaisee jäsenkyselynsä tarkempia tuloksia tammikuussa 2021.

ILMOITUS

Mara-ala kovimmilla

PAMin tuoreeseen jäsenkyselyyn vastasi yli 7 000 jäsentä. Aineiston keruu päättyi marraskuun lopussa. Vastauksissa näkyy Veirton mukaan selvästi, että suurimmissa ongelmissa on koronan vuoksi ollut juuri matkailu- ja ravintola-ala.

Kun vastaajat esimerkiksi arvioivat työnantajansa taloudellista tilannetta, mara-vastaajista 43 prosenttia piti sitä hieman tai hyvin epävarmana. Kaupan alalla prosenttiluku oli vain 19.

Kaikilla mittareilla mara-alalla näyttää vastausten perusteella menevän huonoiten. Myös ruuan määrässä ja laadussa tinkimään joutuneita on eniten, selkeästi yli puolet mara-alan vastaajissa.

Joustotyövoima maksaa

Työnsä menettäneiden ja lomautettujen lisäksi koronakriisi on jäsenkyselyn mukaan heikentänyt eniten osa-aikaisten ja määräaikaisten toimeentuloa. Heistä peräti 79 prosenttia ilmoittaa toimeentulon heikentyneen joko jonkin verran tai merkittävästi.

– He ovat sitä joustavaa työvoimaa, joka tällaisina aikoina joutuu maksumiehiksi. Myös vuokratyövoima joustaa.

Veirto sanoo, että sillä silmällähän työnantajat ovat solmineet esimerkiksi nollatuntisopimuksia, joissa työaika vaihtelee vaikkapa 0–30 viikkotunnin välillä, että kun se hetki tulee, mahdollisuutta käytetään.

– Ja sitä ihmiset ovat viestittäneet, että työtunnit ovat hävinneet.

”Tärkeää olisi, että yhteiskunnan tukitoimet osuisivat oikeaan aikaan, jotta yritysten edellytykset jatkaa koronan tasaannuttua olisivat olemassa.”

Huoli matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuudesta on iso jäsenistön keskuudessa. Alan tilanne on Veirton mukaan hyvin kurja. Vielä alkuvuodesta alalla meni hyvin, lähinnä murehdittiin työvoiman puutetta. Sitten tilanne kääntyi päälaelleen.

– Tärkeää olisi, että yhteiskunnan tukitoimet osuisivat oikeaan aikaan, jotta yritysten edellytykset jatkaa koronan tasaannuttua olisivat olemassa, hän sanoo.

Kriisin opetuksia

Korona on Veirton mukaan osoittanut ammattiliiton tarpeellisuuden.

– Meille on tullut valtava määrä yhteydenottoja. Ihmiset ovat tarvinneet apua ja neuvoja, niin työelämäkysymyksiin kuin muihinkin. Jokainen voi miettiä, millainen työelämä meillä olisi, jos ei olisi jotakuta, joka auttaa ja kokoaa työntekijöitä.

Sami Perttilä

Veirto jatkaa, että ammattiliitossa he kyllä ovat aina tienneetkin tarpeellisuutensa. Mutta koronan myötä asia on varmasti kirkastunut monelle liittoon kuulumattomallekin.

– Ehkä jotkut ovat jo epidemia-ajan tuomassa epävarmuudessa laittaneet jäsenyyttään kuntoon.

PAMin jäsenistä joka viides eli 22 prosenttia sai kesällä ansiopäivärahaa. Syksyllä tilanne rauhoittui, ja ansiopäivärahalaisten osuus oli alimmillaan 13,8 prosenttia. Loppuvuotta kohti luku on taas ollut nousussa.

Teollisuus palautuu vasta 2021

Sitä, miten pahaa jälkeä koronakriisi lopulta saa aikaan teollisuustuotannossa, ei vielä ole näkyvissä, mutta tiputustaistelu on käynnissä. Irtisanottavien ja lomautettujen määrä nousee kaiken aikaa.

Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoo, että liiton tutkimusyksikössä on tehty tiukkaa analyysiä siitä, onko tietyillä aloilla odotettavissa konkursseja.

– Tulos oli se, että alojen sisällä on melkoisia eroja yritysten pärjäämisessä. Vuoden 2020 loppupuolella metalliteollisuuden tuotanto-odotukset ovat heikentyneet erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Eli yrityksissä, jotka ovat riippuvaisia isommista yrityksistä ja niiden menestyksestä.

Metalliteollisuus jakautuu Anttilan mukaan vahvasti. On menestyjät, joilla on taloudellisia resursseja ylläpitää toimintaa eikä tuotanto ole kärsinyt suurestikaan eikä tuotteiden kysynnässä ole ollut pahoja heilahduksia.

– Ja sitten on niitä, joiden lähtökohdat kohdata pieniäkin kysynnän hiipumisia ovat hyvin heikot. Niillä ei ole talouspuskuria eikä mahdollisuutta kohdata lamaa tai menossa olevaa koronakriisiä.

Vielä ei kuitenkaan ole nähty mitään valtavaa konkurssien rypästä. Valtiolliset ja EU-rahoitteiset tuki- ja elvytystoimet siirtävät konkurssiaaltoa.

– Niiden työllistävät ja muutkin vaikutukset voivat olla hyvinkin suuria. Mutta jossain vaiheessa tuki loppuu. Jos yrityksen talouskunto ei ole hyvä, ei siinä auta mikään, Anttila sanoo.

Ensi vuosikin vaikea

Suomessa ollaan riippuvaisia tuotteiden menekissä varsinkin Euroopan talousalueen kehityksestä.

– Euroopan maissa jyllää nyt koronan toinen tai kolmas aalto. Tuotantolaitoksia on jopa suljettu. Euroopan talousalueella kysyntä on hiljennyt epävarmuuden takia, ja tänne on ollut vaikea saada tuotannossa tarvittavia osia ja raaka-aineita.

Siitä, milloin Suomessa alkaa rysähdellä, Teollisuusliitossa on omia arvioita.

– Me oletamme, että kriisi jatkuu tavalla tai toisella koko ensi vuoden. Ja vuoden päästä tuotanto palautuisi niillä yrityksillä, jotka koronakriisistä selviävät. Sitten vuonna 2022 elpyminen kiihtyisi.

Anttilan mukaan on mahdotonta sanoa, moniko yritys lopulta selviää, koska sekään ei ole tiedossa, mitkä kaikki ovat saaneet tukia.

Metalliteollisuus kärsinyt eniten

Teollisuusliiton suhdannekyselyt toteutetaan neljännesvuosittain. Suhdannekyselyssä Teollisuusliiton eri alojen pääluottamusmiehet kertovat käsityksensä talouden, työllisyyden ja tuottavuuden kehityksestä. Nyt lokakuussa kysyttiin erikseen myös koronasta ja vastauksia saatiin lähes tuhannelta työpaikalta.

– Selvästi pahimmin on kärsinyt metalliteollisuus. Varsinkin sellaiset teknologiasektorin yritykset, joissa jo ennen koronaa on mennyt heikosti, ovat kärsineet.

” Kemianteollisuutta lukuun ottamatta kaikki lukemat ovat pakkasella tämän vuoden.”

Korona ei ole juurikaan hetkauttanut kemianteollisuutta.

Autoteollisuudessa on koronan aikana nähty sukellus alas ja nousu ylös. Telakoilla menee kovin eri tavalla, Turussa on irtisanomisia, Helsingin telakka sai uuden tilauksen arktisiin olosuhteisiin tarkoitetusta aluksesta.

Teollisuusliiton tutkimusosastolla on tehty ennusteita metalli-, kemian- ja puutuoteteollisuudesta koronavuoden osalta työllisyyttä, työtunteja ja tuotantoa koskien.

– Kemianteollisuutta lukuun ottamatta kaikki lukemat ovat pakkasella tämän vuoden. Heikoin tuotannon tilanne on puutuoteteollisuudessa, Anttila sanoo.

Irtisanottavia lähes 1 500

Joulukuun puolivälissä Teollisuusliitossa oli yt-neuvotteluja käynnissä tai tulossa yli tuhannessa yrityksessä. Niissä työskentelee yli 55 000 Teollisuusliiton jäsentä.

– Lomautettavien määrä on kasvussa, kesällähän määrä vähän laski. Nyt ja tulevina kuukausina lomautus koskee kaikkiaan noin 32 000:ta jäsentä. Osa heistä on lomautettuna osa-aikaisesti. Irtisanottavia jäseniä on lähemmäs 1 500.

Ja loppuvuoden yt-neuvotteluista lomautettuja ja irtisanottuja tulee lisää.

– Tilannetta seurataan pääluottamusmiesten kautta koko ajan, Anu-Hanna Anttila kertoo.

Korjaus 10.1. klo 11.24 PAM:n ansiopäivärahalaisten osuus oli alimmillaan 13, 8 prosenttia, ei 3.8 prosenttia