Joka kuudes lapsi maailmassa elää konfliktialueella. Pelastakaa Lasten helmikuussa julkaistussa raportissa todetaan, että vuonna 2018 noin 415 miljoonaa lasta eli konfliktin tai sodan jaloissa.
Vaikka konfliktialueilla elävien lasten määrä on hieman vähentynyt, lapset kohtaavat vakavaa väkivaltaa enemmän kuin kertaakaan aiemmin seurannan alkamisen jälkeen.
Raportoitujen lapsiin kohdistuvien vakavien rikkomusten määrä on kasvanut. Vuonna 2018 tapettiin tai vammautui vähintään 12 125 lasta, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten uhreja oli Afganistanissa.
Puolet Syyrian lapsista ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.
Lapsia uhkaa myös aiempaa enemmän seksuaalinen hyväksikäyttö sekä lapsisotilaaksi joutuminen. Vuonna 2018 kouluihin ja sairaaloihin kohdistettuja hyökkäyksiä rekisteröitiin 1 892, mikä on 32 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Humanitaarisen avun pääsy lasten luo oli lisäksi monissa tapauksissa estetty.
Ero sukupuolten välillä
Pelastakaa Lasten tämän vuoden Loppu sodalle lapsia vastaan -raportti keskittyy sukupuolen merkitykseen.
Tytöillä on poikia suurempi riski joutua raiskatuksi, pakotetuksi avioliittoon tai muun seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Lähes yhdeksän kymmenestä seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneista lapsista oli tyttöjä vuonna 2018. Tytöille Somalia sekä Kongon demokraattinen tasavalta olivat vaarallisimpia maita.
Lapsiin kohdistuneita seksuaalisen väkivallan tapauksia on todennettu lähes 20 000 vuosina 2005–2018. Todellinen määrä on luultavasti huomattavasti korkeampi, sillä seksuaalista väkivaltaa käytetään monissa konflikteissa systemaattisesti sodankäynnin välineenä. Leimautumisen ja syrjimisen pelko vähentää sekä ilmoitusten tekoa, että avun hakemista.
Pojilla on tyttöjä suurempi riski joutua tapetuksi tai vammautua taisteluiden yhteydessä. Vuonna 2018 kuolemaan tai haavoittumiseen johtaneista todennetuista tapauksista 44 prosenttia koski poikia ja 17 prosenttia tyttöjä. Lopuissa tapauksissa uhrin sukupuolta ei kirjattu.
Tyttöjen kuoleman tai vammautumisen aiheuttavat todennäköisemmin räjähtävät aseet, jotka tuottavat erottelematonta tuhoa erityisesti tiheämmin asutuilla alueilla.
Pojat joutuvat useammin lapsisotilaiksi. Aseellisten ryhmien tai asevoimien vuonna 2018 kaappaamasta yli 2 500 lapsesta yli 80 prosenttia oli poikia.
Syyria erityisen vaarallinen
– Konfliktialueet ovat lapsille yhä vaarallisempia. Lasten tilanne on erityisen vaikea Syyriassa, jossa sadat tuhannet lapset ovat viimeisten kahden kuukauden aikana joutuneet pakenemaan kiihtyviä taisteluita maan luoteisosissa, sanoo Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja järjestön tiedotteessa helmikuussa.
Lähes kaikki syyrialaiset lapset elävät konfliktin vaikutusalueella, eikä puolet lapsista ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.
Syyrian lisäksi tilanne oli vuonna 2018 lasten kannalta erityisen vaikea Afganistanissa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Irakissa, Malissa, Nigeriassa ja Somaliassa.
– Lapsia uhkaa kuoleman lisäksi vammautuminen sekä hyväksikäyttö. Monissa tapauksissa lapsiin kohdistetaan tietoisesti häikäilemätöntä väkivaltaa, toteaa Haaranen.
– On käsittämätöntä, että julmuuksien annetaan jatkua, ja että rikkomuksiin syyllistyneitä ei saada vastuuseen teoistaan. Ainakin 95 000 lasta on tapettu tai vammautettu vuoden 2005 jälkeen. Kymmeniä tuhansia lapsia on siepattu ja miljoonat ovat vailla terveydenhoitoa tai mahdollisuutta koulunkäyntiin.
Krooninen alirahoitus
Pelastakaa Lasten raportti julkaistiin Münchenissä 14.–16.2. pidettävän turvallisuuskonferenssin alla. Järjestö vaatii, että maailman valtiot sekä konfliktien osapuolet sitoutuvat edistämään ja noudattamaan kansainvälisiä normeja ja vaatimuksia. Tuntuviin lisätoimiin on ryhdyttävä, jotta saadaan rankaisemattomuus loppumaan ja rikoksista epäillyt oikeuden eteen.
– Raportti osoittaa, että konfliktit vaikuttavat eri tavalla tyttöihin ja poikiin. Humanitaarisen avun määrää on lisättävät, jotta sekä tyttöjen että poikien eri tarpeisiin voidaan vastata. Lasten suojelu, koulutus ja mielenterveyspalvelut kärsivät kroonisesta alirahoituksesta. Kuitenkin juuri niitä tarvittaisiin, jotta voimme auttaa lapsia luomaan itselleen paremman tulevaisuuden, sanoo Haaranen.