Jarkko Mänttäri

Tämä joulu on erilainen, kuitenkin niin samanlainen. Olemme menossa kohti kevättä. Koronan varjossa on toivoa keväästä, jonka aikana selätämme koronan.

Rajoitukset kestävät ja koettelevat kärsivällisyyttä, puhutaan koronaväsymyksestä. ”Minua suututtaa, että minua suojellaan. Tuli viesti, en voi mennä katsomaan poikaa jouluna”, sanoo eräs tuohtunut isovanhempi. Moni isovanhempi kokee saman kohtalon tänä jouluna.

Kaikesta huolimatta ihmiset ovat sinnitelleet hyvin koronaviruksen kanssa. THL:n Kansalaispulssi-kyselyn mukaan noin 90 prosenttia kokee noudattaneensa koronaohjeistuksia ainakin melko hyvin.

Koronaväsymystäkin näkyy, mutta sitä on vaikea erottaa kevään valmiuslakien tiukasta ohjeistuksesta seuranneesta käyttäytymisestä. Keväällä meitä kansalaisia ohjeistettiin keskitetysti, nyt mukaillaan ohjeistusten tarvetta ottaen huomioon alueen koronatilanne.

Suomessa on selvitty koronasta suhteellisen kuivin jaloin eivätkä kevään pahimmat pelot ole toteutuneet. Olemme olleet yksi Euroopan onnekkaimmista, ellei jopa onnekkain. Muita eurooppalaisia harvempi suomalainen kohtasi kaikkein pahimman, läheisensä menetyksen.

ILMOITUS

Joidenkin mittausten mukaan olemme onnellinen kansa. Aina sitä ei uskoisi, mutta näin erilaiset mittaukset kertovat.

Suomalaisten vahvuus koronaepidemian taklaamisessa on ollut luottamus viranomaisiin ja tiedeyhteisöön. Ensi vuonna mitataan kansalaisen luottamusta koronarokotteeseen. Ennen koronaa rokotteisiin ollut vahva luottamus ei ainakaan vielä ole horjunut.

Noin kaksi kolmasosaa kansalaisista on valmis ottamaan koronarokotteen. Osa on jo päättänyt kieltäytyä rokotteesta. Suomessa rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista.

Rokotevastaisuutta on ollut jo ennen koronapandemiaa. Rokotusvastaisuus on monimutkainen ilmiö. Vähäisin vaikutus – ainakin vielä – näyttää olevan salaliittoteorioilla, jotka kyseenalaistavat koronapandemian ja rokotukset.

Suomessa salaliittoteoriat eivät ole levinneet merkittävästi, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa sitä on ruokittu Trumpin kaudella systemaattisesti.

Salaliittoteorioiden merkitys Suomessa onkin julkisuuttaan vähäisempi. Salaliittoteorioihin uskovat ovat
aggressiivisesti asiallaan, mikä lisää niiden näkyvyyttä. Salaliittouskovaisten vakaumusta on vaikea kääntää, ja merkittävin asia onkin estää väärän tiedon leviäminen.

Rokotevastaisuudeksi nimetyn ilmiön takaa eivät löydykään Trump, trollit ja trollitehtaat, vaan kimppu arkisia syitä, joita ensi kevään ja syksyn aikana on syytä minimoida.

Rokotevastaisuutta ruokkivat hyvinkin arkisilta tuntuvat asiat. Tiedon puute, muistamattomuus, välimatkat, rokotteen saatavuus ja jopa työkiireet. Myös pelot uuden rokotteen haittavaikutuksista ovat relevantteja.

Näistä esteistä huolimatta pitäisi motivoitua hankkimaan rokote. Tehokkaiksi keinoiksi on havaittu esimerkiksi henkilökohtaiset muistutukset ja ajanvaraukset.

Koronarokotusten ruuhkaisin aika on näillä näkymin loppukeväästä, kun rokotuksia saavat myös muut kuin hoitohenkilökunta ja riskiryhmät, jotka ovat ensimmäisiä rokotettavia.

Vietämme koronajoulua. Suosittelen mielikuvamatkaa joulun ratoksi juhannukseen, kesän vihreyteen ja toivottavasti rajoituksista vapaaseen arkeen. Aina kannattaa unelmoida paremmasta. Turvallista joulua kaikille lukijoille!

Päätoimittaja

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!