Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemasta tulonjakotilastosta. 2019 oli viimeinen vuosi, jona noudatettiin Juha Sipilän hallituksen budjetteja.
Reaalitulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä paitsi suurituloisimmassa. Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso laski reaalisesti 0,3 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019. Suurituloisimman prosentin tulotaso laski noin 4,9 prosenttia. Tämä johtuu omaisuustulojen, lähinnä myyntivoittojen vähenemisestä.
Keskituloisten tulot kasvoivat 1,5 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,1 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 0,6 prosenttia.
Pienituloisimpien tulojen kasvua selittää vuoden 2019 hyvä työllisyyskehitys. Tulojen muutos aiheutuu kasvaneista palkka- ja yritystuloista. Työtulot kasvattivat myös muiden paitsi suurituloisimpien tuloja.
Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori Gini-kerroin sai arvon 27,9. Se oli 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. Tuloerot olivat suurimmillaan vuonna 2007. Silloin Gini-kerroin oli 1,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2019.
Vuoteen 1995 verrattaessa Gini-kerroin on kasvanut merkittävästi eli 5,7 prosenttiyksikköä.
Suurituloisimmille 87 prosenttia vuodesta 1995
Euroissa pienituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo oli noin 11 240 euroa henkeä kohti vuodessa. Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli noin kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden eli noin 69 590 euroa.
Suurituloisimpaan kymmenykseen Suomessa pääsi, jos asuntokunnan ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot vuodessa olivat suuremmat kuin 45 400. Yhden hengen taloudessa tämä tarkoittaa noin 3 780 euron nettotuloja kuukaudessa.
Pienituloisimmassa kymmenyksessä asuntokunnan nettotulot olivat pienemmät kuin 14 550 euroa tai yhden hengen taloudessa 1 210 euron nettotuloja.
Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo on noussut noin 29 prosenttia ja suurituloisimman kymmenyksen noin 87 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2019. Koko asuntoväestön reaalitulot ovat kasvaneet samana aikana noin 57 prosenttia.
Tulonsiirtojen tasaava vaikutus ennallaan
Tulonsiirtojen tasaava vaikutus pysyi käytännössä ennallaan vuonna 2009. Vuosina 1995–2000 se aleni yhtäjaksoisesti noin kahden prosenttiyksikön vuosivauhtia ja vuosina 2004–2007 noin prosenttiyksikön vuosivauhtia.
Vuoteen 1995 verrattuna tulonsiirtojen tasaava vaikutus on alentunut selvästi. Verotuksen tasaava vaikutus heikkeni lähes yhtäjaksoisesti 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoleen väliin saakka. Tällöin ansiotuloverotus keveni ja samaan aikaan tuolloin pääosin tasaverona verotetut omaisuustulot kasvoivat voimakkaasti.
1995 on vertailuvuosi, koska tuloerot alkoivat silloin kasvaa.
Perusturvan varassa 235 000
Aiempaa tasaisempi tulokehitys näkyy myös siinä, että kokonaan perusturvan varassa elävien määrä väheni 8 000:lla vuonna 2019.
Asuntoväestöstä 4,4 prosenttia eli noin 235 000 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Heistä 47 prosenttia asui asuntokunnassa, jonka suurin tulolähde oli työttömyysturvan peruspäiväraha tai työmarkkinatuki.
Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa on noin 98 500 henkilöä. Tällaisia ovat henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta. Edellisvuodesta lukumäärä kasvoi noin 400 henkilöllä.