Jouluun on puolitoista viikkoa eikä koronatilanteessa näy helpotusta vaikka uudet rajoitukset ovat olleet voimassa kahden viikon ajan. Sairaalat kuormittuvat ja aivan lähipäivinä on tehtävä ratkaisuja niiden toiminnan turvaamiseksi joulun ajaksi. Hoitajien kauhukuva on, että se tehdään ”pakkolailla” eli valmiuslailla. Hallitus arvioi epidemiatilannetta keskiviikkona.
Ensi kesänä Aino-Kaisa Pekosen tilalle sosiaali- ja terveysministeriksi nouseva kansanedustaja Hanna Sarkkinen toteaa, että hoitajat kaipaavat rahaa venymisestään ja lomakaudellakin heitä pitäisi houkutella töihin porkkanalla, ei kepillä.
Hoitajaliitot Tehy ja SuPer ovat vaatineet keväästä asti tuhannen euron koronakorvausta. Viime päivinä Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen ja edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemen arvostelu on kohdistunut suoraan pääministeri Sanna Mariniin. Heidän mukaansa valtiolla olisi rahaa, mutta vastuu sysätään työnantajille, jotka kertovat, ettei rahaa ole.
Sarkkinen kehottaa blogissaan ammattiliittoja osoittamaan vaatimuksensa työnantajille, jotka päättävät hoitajien työjärjestelyistä ja korvauksista.
”Työnantajat voivat maksaa ylimääräisiä vuoroja tekeville hoitajille tai muuten koronan takia tiukilla olevalle koronan parissa työskentelevälle henkilöstölle ylimääräistä koronakorvausta ja toivon, että näin myös tehtäisiin. Työvoiman saaminen töihin vapaaehtoispohjalta on oltava ensisijainen keino riittävän työvoiman saamiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn turvaamiseksi”, Sarkkinen kirjoittaa.
Tuettu miljardeilla ja tuki jatkuu
Hän toteaa hallituksen sitoutuneen tukemaan kuntia ja sairaanhoitopiirejä koronasta välittömästi aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Niitä on tuettu miljardeilla ja tuki jatkuu myös ensi vuonna.
Tehyn Millariikka Rytkönen kertoo blogissaan vaihtelevista korvauskäytännöistä sairaanhoitopiireissä ja kunnissa. Osassa maksetaan selvää rahaa, osassa kulttuuri- ja liikuntaseteleitä.
Pahimmalla epidemia-alueella HUSissa koronan tuomiin lisärasitteisiin ei Rytkösen mukaan ole varauduttu millään lisätoimilla.
”HUS on sopinut paikallisesti jouluajan lisävuorokorvauksesta samalla tavoin kuin aikaisempinakin vuosina. HUSin linjaa on vaikea ymmärtää. Perustelut ovat lähinnä selittelyä ja vastuun pakoilua. Jos rahaa ei ole, miksi HUS ei huuda valtiovaltaa apuun, kun koronasta aiheutuvat lisäkulut on toistuvasti luvattu korvata kunnille? Ainoa tulkinta on, että HUS ei arvosta hoitajiaan kirjaimellisesti sentin vertaa.”
”Hallitus ei voi määritellä”
Hanna Sarkkinen ei näe mahdollisena, että hallitus päättäisi koronalisästä ja maksaisi sen. Palkoista sopiminen, työjärjestelyistä päättäminen ja työnjohto on työantajan tehtävä.
”Hallituksen tai eduskunnan on myös käytännössä mahdotonta määritellä, kenen työhön koronatilanne vaikuttaa ja missä työvoimapulaa on ja ketkä työntekijät olisivat näin lisään oikeutettuja. Hallituksen ja eduskunnan olisi myös lain mukaisten yhdenvertaisuusvaatimusten takia vaikeaa maksaa vain yhdelle alalle tai ammattiryhmälle koronakorvausta, kun koronatilanne on vaikuttanut myös monen muun ammattiryhmän työntekijän, kuten opettajien, varhaiskasvattajien ja myyjien, työhön ja työturvallisuuteen”, perustelee tuleva ministeri.
Poliittisella tasolla voidaan hänen mukaansa kuitenkin antaa sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajille viesti siitä, että myös porkkanaa voi ja pitää käyttää.
”Piparkakkutalo murenee ennen loppiaista”
Tehyn Rytkösen mukaan jäseniltä ja työpaikoilta kuuluu nyt erittäin vakava viesti siitä, että hoitajat eivät jaksa enää, työvuoroissa on jatkuvasti liian vähän väkeä, kokeneita hoitajia on lähtenyt ja uusien perehdyttäminen vie voimia ja aikaa varsinaiselta työltä.
”Huoleni on suuri ja sen jakaa julkisesti nyt myös moni lääkäri. Tämä piparkakkutalo murenee ennen loppiaista.”