Emma Grönqvist

Helsinkiläinen Maria Jäntti ompelee nyt työkseen kangasmaskeja.

Helsinkiläinen Maria Jäntti ompelee työhuoneellaan kangasmaskeja. Juuri nyt on kiire, sillä huomiseksi pitää saada valmiiksi tavallista isompi yritystilaus.

– Ompelen ja kuuntelen äänikirjoja, Jäntti kuvailee työntekoaan.

Hän on työskennellyt ompelijana 26 vuotta, mutta maskeja hän alkoi ommella myyntiin syyskuussa.

Kangasmaskin teho on rajallinen.

– Mietin sitä jo keväällä, mutta THL:n ohjeet olivat sen kaltaiset siihen aikaan, etten uskaltanut aloittaa, hän sanoi.

Elokuussa hän ompeli ensimmäisen maskin lukiolaiselle pojalleen koulumatkoja varten.

ILMOITUS

– Lapselta saa suorinta kritiikkiä: puristaa, kutittaa, ahdistaa, kiristää, Jäntti nauraa.

– Se käynnisti tuotekehittelyn ja vaikutti kehitystyöhön paljon. Rupesin parantelemaan maskeja ja siitä syntyi ajatus, että maskeja voisi tehdä myyntiin asti.

Jäntti testaa maskeja myös itse.

– Oman kokemuksen pohjalta kehitän niitä eteenpäin. Jos en itse pysty kävelemään reippaasti maski kasvoilla kauppaan, en voi sellaista maskia tarjota muillekaan, hän kertoo.

– Puhdistuspuoli täytyy itse myös testata. Käytän kaikki maskimallit pesukoneessa, kuivausrummussa ja kiehuvassa vedessä kattilassa.

Monenlaista maskia

Monet ompelimot ja isommat bränditkin tuottavat nyt kangasmaskeja. Niitä saa tunnetuilta tuotemerkeiltä, urheilujoukkueensa logolla, bändien nimellä, brodeerattuina, kuonokoppamallisina ja laskosmallisina.

Jäntti perusti DaMaski-verkkokauppansa lokakuussa.

– Alkumetreillähän tämä on, mutta kauppa käy, hän sanoo.

Hän ompelee parhaana päivänä lähes 50 maskia. Kaupan on perusmallia, heavy-mallia ja urheiluun soveltuvia maskeja.

Ennen maskikauppaansa Jäntti työskenteli juhlapukujen parissa.

– Maskit ovat tietysti aivan eri maailma kuin juhlavaatteet, hän toteaa.

Maski on mielenkiintoinen ja haastava vaate.

– Se on niin pieni ja kuitenkin niin näkyvällä paikalla, ja sillä on tämä uusi tehtävä sairauksien leviämisen ehkäisyssä, hän sanoo.

– Lisäksi on otettava huomioon myös se, että ihmisen täytyy pystyä hengittämään maski kasvoillaan. Onkin ollut haastavaa löytää sopiva kombinaatio.

Jäntti on kokeillut ja testannut useita erilaisia kankaita maskeissa.

– Yksi vaatimus kankaalle on se, että sitä pystyy keittämään. Monet kankaat eivät kestä sadan asteen lämpötilaa.

– Ratkaisevaa on myös se, miltä kangas tuntuu kasvoilla, miten se läpäisee aerosoleja ja miten sen kanssa pystyy hengittämään.

Hän toteaa, että tuotteidensa kohdalla hän ei saa puhua suojaavuudesta.

– Kangasmaski ei suojaa ihmistä itseään koronavirukselta, vaan sen tehtävä on suojata muita. Oikein käytettynä maski vähentää hengitystie-eritteiden leviämistä ja vähentää virustartuntojen mahdollisuutta. Toki kaikki, mitä on suun ja nenän edessä, suojaa isommilta pärskeiltä molempiin suuntiin.

Parempi on parempi

– Kangasmaskit estävät ehdottomasti aivastustilanteessa pisaroiden leviämistä, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo, mutta muistuttaa, että maskeja on monenlaisia.

– Kankaita voi olla ties minkälaisia. Harvasta kankaasta tai neuleesta ei ole suurta iloa, hän toteaa.

VTT testasi jo keväällä erilaisia maskeja, myös kangasmaskeja. Elokuussa siltä tuli lisää tutkimustietoa, jonka mukaan niin sanottuja kertakäyttömaskeja voi puhdistaa useita kertoja, ilman, että niiden antama suoja pienenee merkittävästi. Keitettynä vedessä tai pestynä kuitukangaskasvosuojaimen suodatuskyky on yhä huomattavasti parempi kuin kangasmaskin.

Harlin itse käyttää kirurgisia N95-suojaimia.

– Jos käyttää erittäin hyvälaatuista maskia, sen läpi menee noin prosentti pärskeestä. Itse tehdystä kangasmaskista läpi menee noin puolet, hän sanoo.

– Totta kai parempi suodatin toimii paremmin. Jos ammattikäyttöön tarkoitetulla maskilla pystyy olemaan vaarallisessa tilanteessa kahdeksan tuntia, kyllä kotona tehdyllä voi olla 10–20 minuuttia. Mutta se on hyvin lyhyt aika.

Kangasmaskeista on sanottu koko koronapandemian ajan, että ne suojaavat muita ihmisiä, eivät niinkään maskin käyttäjää.

– Siihen ne sopivat. Mutta täytyy muistaa, että niiden teho on ajallisesti rajallinen eikä se ole täydellinen, Harlin sanoo.

Hän pohtiikin, että kukaan ei kiellä laittamaan kangasmaskin kangaskerrosten väliin korkealaatuista kuitukangasta.

Esterata virukselle

– Jos puolet ihmisistä käyttäisivät maskeja, käytännössä se tiputtaisi meidän tautitodennäköisyyden taantumisen puolelle, Harlin sanoo.

– Teemme virukselle esterataa, kun pesemme käsiä, pidämme etäisyyttä ja käytämme maskeja. Jokainen noista keinoista pudottaa taudin leviämisen todennäköisyyttä noin puoleen. Kun nämä kaikki ovat käytössä, todennäköisyyttä on enää vähän jäljellä.

Hän vertaa koronalta suojaavia keinoja auton turvavyön käyttämiseen.

– Eihän kukaan käytä turvavyötä siksi, että ajaisi tänään kolarin. Maskitkin ovat sitä tilannetta varten, kun ei voikaan pitää etäisyyttä.

Hän toteaa, että esimerkiksi tiheään asutussa Japanissa on tapana käyttää kasvomaskeja esimerkiksi flunssakauden aikana.

– Siellä tauti- ja tartuntaluvut ovat alhaisia. Maskeilla on merkitystä tiuhaanasutuissa ympäristöissä. Mutta ei sitä tarvitse käyttää maaseudulla yksin ulkoillessaan.

Harlin muistuttaa siitä, että kausi-influenssakin maksaa Suomelle useita satoja miljoonia euroja joka vuosi.

– Jos suojainta käytettäisiin ennakoiden, pystyisimme sillä maksamaan ison osan meidän koronakustannuksistamme ihan sen vuoksi, ettemme menetä työaikaa niin paljon.