EU-maat ovat sopineet kannattavansa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä ainakin 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon, kertoo Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel Twitterissä. Asiasta neuvoteltiin läpi yön huippukokouksessa Brysselissä.
Neuvottelut venyivät, koska päätöksen yksityiskohdista ei ensin löytynyt yksimielisyyttä. Uutistoimisto AFP:n mukaan jäsenmaista esimerkiksi Puola oli varuillaan tavoitteeseen sitoutumisesta.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ennakoi jo ennen kaksipäiväisen kokouksen alkua, että ilmastokysymyksestä käytäisiin hankalaa ja pitkää keskustelua.
Euroopan parlamentti on vaatinut vielä tiukempaa kiristystä ja tavoitteen nostamista 60 prosenttiin. EU:n nykyinen päästövähennystavoite vuodelle 2030 on 40 prosenttia.
Tavoite ilmastoneutraaliudesta vuodelle 2050
Ilmastotavoitteen kiristäminen tulee tarkoittamaan sitä, että EU:n on käytävä läpi iso tukku lainsäädäntöä ja päätöksiä, jotta ne ovat linjassa uuden tavoitteen kanssa.
Komission odotetaan esittelevän uudistuksia kesäkuuhun mennessä.
Pidemmällä aikavälillä EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuodelle 2050 pitääkseen kiinni sitoumuksistaan Pariisin ilmastosopimukseen. Ilmastoneutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.
Suomen oma tavoite on jo nyt yhteistä EU-tavoitetta kunnianhimoisempi. Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuonna 2035.