Lehtikuva/Vesa Moilanen

”Ei kai puolue halua varata myös itselleen vapautta lakkauttaa lehtiä, ohjailla oikeuslaitosta ja estää opposition toimintaa?”

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen pitää kylmäävänä, että gallupien mukaan suurinta suosiota nauttiva perussuomalaiset halveksuu avoimesti oikeusvaltiota. Tämä tuli näkyviin, kun perussuomalaiset vastustivat hallituksen pyrkimyksiä sitoa EU-varojen käyttö oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

”Perussuomalaisten mukaan EU voi siis jatkaa rahan jakamista maille, jotka avoimesti rikkovat oikeusvaltioperiaatetta ja yhteisiä sitoumuksia. Puolueen toimijat ovat kyseenalaistaneet oikeusvaltioperiaatetta ja leimanneet sitä politisoituneeksi käsitteeksi”, Sarkkinen kirjoittaa blogissaan .

Hänen mukaansa perussuomalaisten pyrkimys leimata periaate hämäräksi tai politisoituneeksi on tietoista sumutusta ja keskustelun kääntämistä sivuraiteelle.

Oikeusvaltioperiaatteen sisällöstä ei Sarkkisen mukaan ole epäselvyyttä. Se suojaa kansalaisia vallankäyttäjien mielivallalta.

EU:ssa Unkari ja Puola vastustavat oikeusvaltiomekanismin käyttöönottoa.

ILMOITUS

”Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Unkari ja Puola haluavat jatkaa EU-rahoista nauttimista ilman, että niiden täytyy kunnioittaa EU:n perusarvoja ja kansalaisten suojaksi laadittuja sääntöjä”, Sarkkinen kirjoittaa.

Hänelle herää kysymys, miksi perussuomalaiset vastustaa oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista ja EU-rahankäytön tarkempaa valvontaa.

”Miksi perussuomalaiset on ottanut asiakseen Unkarin ja Puolan oikeusvaltioperiaatetta murentavien hallitusten puolustamisen?”

Kokeeko perussuomalaiset hengenheimolaisuutta?

Perussuomalaisten mielestä EU-rahoituksen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen on puuttumista jäsenvaltioiden sisäisiin asioihin. Sarkkisen mukaan puolue ei siis tunnusta, että kaikilla EU-kansalaisilla on oikeus nauttia oikeusvaltioperiaatteesta, vaan hyväksyy sen, että jäsenmaa rikkoo kansalaistensa perusoikeuksia ja EU:n perusperiaatteita.

Hän kysyy, kokeeko perussuomalaiset hengenheimolaisuutta kansalaistensa oikeuksia murentavien maiden hallintojen kanssa.

”Ei kai perussuomalaiset halua varata myös itselleen vapautta mahdollisesti valtaan päästessään toteuttaa samankaltaista politiikkaa, eli lakkauttaa lehtiä, ohjailla oikeuslaitosta ja estää opposition toimintaa?”

Sarkkinen vertaa perussuomalaisten talouspolitiikassaan liukuneen yhä enemmän oikealle kohti kokoomusta, mutta oikeusvaltioperiaate on selvästi oikeisto-oppositiota erottava kysymys.

”Vastustaessaan EU-varojen käytön sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen perussuomalaiset on yhä vahvemmin asemoinut itsensä osaksi eurooppalaista äärioikeistoa”, Sarkkinen päättelee.