Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö oppivelvollisuuden laajentamisesta ja maksuttomasta toisesta asteesta valmistui perjantaina ja julkaistiin maanantaina. Uudistuksen eduskuntakäsittely on siis aivan loppusuoralla.
– Tämä on historiallinen hetki. Kyseessä on yksi viime vuosikymmenien merkittävimmistä koulutuspoliittisista uudistuksista. Suomi on ennenkin vaikeina aikoina fiksusti panostanut koulutukseen ja nyt teemme niin taas, sanoo kansaedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo.
Vuonna 2005 syntyneiden ikäluokka pääsee ensimmäisenä uudistuksen piiriin. Heillä ja heitä nuoremmilla oppivelvollisuus siis päättyy 18-vuotiaana tai kun on hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnon tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun tutkinnon tai niitä vastaavan ulkomaisen koulutuksen.
Hyvin tärkeä osa uudistusta on Honkasalon mukaan toisen asteen maksuttomuus.
– Näin takaamme sen, että toisen asteen suorittaminen tai juuri haluamansa koulutuksen valitseminen ei jää yhdeltäkään lapselta tai nuorelta rahasta kiinni.
Mahdollisuus oppimiseen kaikille taustasta riippumatta, on ollut vasemmistolaisen liikkeen aivan keskeinen tavoite kautta liikkeen historian. Vasemmistoliitossa oppivelvollisuuden laajentamisesta on puhuttu 1990-luvulta asti.
”Vasemmistolaisuuden kovaa ydintä”
– Koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuuden lisääminen on vasemmistolaisuuden kovaa ydintä. Tutkimuksista tiedämme, että alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys näkyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa entistä vahvemmin. Siksi tällä uudistuksella on jo kiire, Honkasalo sanoo.
Uudistus ei ole vain mekaaninen oppivelvollisuusiän nosto, vaan laaja lakipaketti. Osana uudistusta tukea ja ohjausta vahvistetaan sekä uudistetaan peruskoulun ja toisen asteen välissä olevia nivelvaiheen opintoja, jotta kaikki löytävät itselleen mieleisen opinpolun.
– Otamme siis vahvemmin koppia niistä lapsista, jotka eivät tiedä, mihin suuntaan lähtisivät. Koko oppivelvollisuuden pidentäminen lähtee siitä ajatuksesta, että on hyvin inhimillistä, että alle 18-vuotias lapsi ei vielä sitä tiedä.
Työllisyyttä ja hyvinvointia
Tämän uudistuksen lisäksi hallituksella on lukuisia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kohdistuvia toimia, joilla parannetaan lasten opinpolun laatua ja tasa-arvoa sen jokaisessa kohdassa. Vain näin voimme pitää kaikki mukana, sillä oppimisen ja muun elämän haasteet voivat tulla lapselle vastaan missä vaiheessa vain, toteaa Honkasalo.
– Oppivelvollisuuden laajentamisen keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen, mutta haluan myös painottaa sen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Koulutukseen panostaminen on yksi merkittävimmistä yksittäisistä tekijöistä, kun puhumme monesti ylisukupolvisen huono-osaisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Tämäkin on vasemmistolaisuuden kovaa ydintä.