Venezuelassa presidentti Nicolas Maduro on saamassa hallintaansa maan kaikki viralliset poliittiset elimet, kun hän on odotetusti voittamassa sunnuntaina pidetyt parlamenttivaalit. Maduro ja hänen vasemmistolaiset liittolaisensa ovat saaneet äänistä 67,7 prosenttia, kun niistä on laskettu yli 80 prosenttia, kansallinen vaaliviranomainen kertoo.
Äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi, 31 prosenttiin. Merkittävimmät oppositiopuolueet boikotoivat vaaleja. Ne tuomitsivat vaalit ennalta vilpillisiksi.
Parlamentti oli tätä ennen ainoana virallisena poliittisena elimenä opposition hallussa.
Boikotoijien joukossa oli Yhdysvaltojen tukema oppositiojohtaja Juan Guaido, joka julistautui vuonna 2019 väliaikaiseksi presidentiksi. Yhdysvaltojen ohella useat muut maat, niiden joukossa Suomi, ovat tunnustaneet hänet väliaikaiseksi presidentiksi.
Pompeo tuomitsi vaalit
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo tuomitsi Venezuelan parlamenttivaalit vilpillisiksi. Pompeon mukaan kyse ei ollut vaaleista lainkaan.
Pompeon mielestä presidentti on junaillut vaalit edukseen.
– Maduron laittoman hallinnon ilmoittamat tulokset eivät heijasta Venezuelan kansan tahtoa. Se, mitä tänään tapahtuu, on petos ja huijaus, eivätkä vaalit, Pompeo kirjoitti Twitterissä, kun äänestys yhä jatkui.
Myös Kanada ja Amerikan valtioiden järjestö OAS ovat tuominneet vaalit eivätkä aio tunnustaa tulosta.
Vaaleista oli toivottu jonkinlaista poliittista vakautta maahan, joka kärvistelee pahassa talouskriisissä ja jossa on pulaa on kaikesta.
Myös koronapandemia on koetellut pahoin Venezuelaa. Vaikutukset ulottuivat äänestyspaikoille asti siten, että äänestäjien piti käyttää maskeja ja noudattaa turvavälejä.
Guaidon uhkapeli?
Venezuelan parlamentissa on tätä ennen vuodesta 2015 ollut opposition enemmistö. Parlamentin päätöksenteko on kuitenkin käytännössä ollut halvaantunut, kun Maduron kannattajien hallussa oleva korkein oikeus julisti sen päätökset laittomiksi. Parlamentin valtaa on käyttänyt Maduron perustama rinnakkainen hallinto.
Vaalien vastavetona Guaido suunnittelee liittolaistensa kanssa maanantaista alkavaa viikon mittaista kansanäänestystä. Hän pyrkii jatkamaan nykyparlamentin mandaattia, kunnes maassa voitaisiin järjestää vapaat ja avoimet vaalit.
Odotukset kansanäänestyksen suhteen eivät kuitenkaan ole korkealla. Arvostelijat pitävät Guaidon hanketta epätoivoisena uhkapelinä.
Oppositio ei myöskään ollut täysin yksimielinen parlamenttivaalien boikotista vaan osa osallistui vaaleihin.
– He tulevat edustamaan uutta oppositiota tammikuun 5:nnen päivän jälkeen, kun uusi parlamentti ryhtyy työhön, politiikan tutkija Jesus Castillo sanoo.