Kirjastojen kaikista lainatuin teos vuonna 2019 oli Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu, elämä ja teot (2018). Lainatuin kotimainen kaunokirja oli Enni Mustosen Sotaleski (2019). Käännetyn kaunokirjallisuuden ykkönen oli Camilla Läckbergin Kultahäkki (2019), jonka on suomentanut Aleksi Milonoff.
Tämä käy ilmi Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kaikista Suomen kirjastoista keräämistä lainaustiedoista. Niiden perusteella tilitetään vuosittain lainauskorvaukset kirjailijoille ja kääntäjille.
Nyt lainauskorvausten tilityspäivänä Sanasto julkistaa ensimmäistä kertaa Suomen kirjastojen lainatuimpien teosten kärkilistat vuodelta 2019.
Haluamme tehdä kirjoja, joista saa iloa.
Kimi kiinnostaa
Yleisten kirjastojen lainatuin tietokirja oli Kari Hotakaisen kirjoittama elämäkerta Tuntematon Kimi Räikkönen (2018). Korkeakoulukirjastoista lainattiin eniten Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran kirjoittamaa tutkimuksen tekijän opasta Tutki ja kirjoita (2009).
Sanaston julkaisemista lainatuimpien kirjojen Top 10 -listoista voi tarkastella kategorioittain, mitä Suomi lainasi eniten. Suomen yleisistä kirjastoista ja korkeakoulukirjastoista lainattiin kirjoja viime vuonna yhteensä noin 77 miljoonaa kertaa.
Yleisistä kirjastoista eli kuntien kirjastoista lainattiin kaikista eniten lastenkirjallisuutta. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden lainatuimpien kärkikymmenikössä on yhteensä viisi Tatu ja Patu -kirjasarjan teosta.
– Haluamme tehdä kirjoja, joista saa iloa, uusia ajatuksia ja ehkä oppiikin jotain. Työ on palkitsevaa jo itsessäänkin, mutta koska kirjamme ovat suuritöisiä, emme tekisi kirjoja vuodesta toiseen, ellei niitä luettaisi ja niistä pidettäisi niin paljon. Siksi tämä tuntuu mielettömän upealta ja antaa valtavasti lisävirtaa tekemiseen, sanovat Aino Havukainen ja Sami Toivonen.
Kirjastoissa kirjat elävät pidempään
Kotimaisen kaunokirjallisuuden lainatuimpien kärjessä on kaksi teosta Enni Mustoselta, joka on Kirsti Mannisen kirjailijanimi.
– Olen valtavan iloinen siitä, että teokseni ovat lainauslistojen kärjessä, sillä se merkitsee, että tarinani ovat kiinnostaneet hyvin monenlaisia lukijoita. Koska olen työskennellyt vapaana kirjoittajana lähes koko ikäni, eläketurvani olisi ilman lainauskorvauksia vain pienen yrittäjäeläkkeen varassa, Kirsti Manninen sanoo.
– Lainauskorvaus onkin olennainen osa tulevien vuosieni sosiaaliturvaa, sillä kirjastoissa kirjat elävät paljon pidempään kuin kirjakaupoissa.
Korkeakoulukirjastojen lainatuimmat kurssikirjat ovat samalla myös koko Suomen lainatuimpia kirjoja. Korkeakoulukirjastojen lainoista on maksettu lainauskorvausta vuodesta 2017 alkaen.
– Lainauskorvaus on tärkeä lisä monen kirjallisuuden tekijän tuloihin. Korvaus mahdollistaa osaltaan sen, että lukijat saavat eteensä laadukasta kirjallisuutta jatkossakin, kertoo Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.
Joulurahaa kirjailijoille ja kääntäjille
Sanasto on tilittänyt tekijänoikeuskorvauksia kaiken kaikkiaan yli 8,5 miljoonaa euroa yhteensä yli 10 600:lle kirjailijalle ja kääntäjälle. Tekijät saavat korvaukset tänään 1. joulukuuta.
Nyt maksettavista korvauksista valtaosa eli noin 8,48 miljoonaa euroa on lainauskorvausta. Yhdestä kirjastolainasta korvausta maksetaan 26 senttiä. Kirjailija saa siis sadasta kirjastolainasta korvausta 26 euroa ja kääntäjä puolet siitä eli 13 euroa.
Lainauskorvaus on valtion budjetista rahoitettava tekijänoikeuskorvaus. Vuonna 2020 lainauskorvausmääräraha on kokonaisuudessaan 14,2 miljoonaa euroa. Sanasto jakaa lainauskorvaukset kirjailijoille ja kääntäjille, Kopiosto kuvantekijöille ja Teosto musiikintekijöille.