Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho katsoo, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on laajentamassa Suomen osallistumista Yhdysvaltain johtamaan sotilaalliseen operaatioon Irakissa.
Operaation laajentamisesta on tarkoitus päättää helmikuussa 2021 Naton puolustusministerikokouksessa.
Eduskunta keskusteli maanantaina Irak-operaatioon osallistumisen jatkosta valtioneuvoston selonteon pohjalta.
Operaation laajentaminen on Yhdysvaltain ja Naton tahto.
Useita ongelmia
Irak-operaatioon osallistuminen ja sen laajentaminen on Yrttiahon mukaan ongelmallista useasta syystä. Hän toteaa, että operaatiolla ei ole YK:n valtuutusta, irakilaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti ulkomaalaisten joukkojen läsnäoloon maassa ja operaation luonne näyttää olevan muuttumassa siitä, miksi se kuusi vuotta sitten perustettiin.
– Suomalaiset ovat nyt Irakissa mukana muuttuneessa operaatiossa, jonka tavoitteena on estää iranmielisiksi luonnehdittujen shiiapuolueiden asemien vahvistuminen, Yrttiaho arvioi puheessaan eduskunnassa.
– Tavoitteen, jota Suomen ulkopoliittinen johtokin näyttää seuraavan, on asettanut presidentti Trumpin hallinto. Se on koko olemassaolonsa ajan pyrkinyt kokoamaan Iranin vastaista liittoutumaa.
Ei Suomen etu
Operaatioon osallistuminen ei Yrttiahon mukaan ole Suomen edun mukaista. Hänestä suomalaisten mukanaolon todellinen syy selviää selonteon avainlauseessa. Se kuuluu: ”Samalla edistetään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa”. Näin ollen osallistumisella haluttaisiin ennen muuta edistää Suomen ja Yhdysvaltain sotilasyhteistyötä.
– Operaation laajentaminen on Yhdysvaltain ja Naton tahto, Yrttiaho sanoo.
– Uhkana on, että operaatio kytketään osaksi Iranin vastaista liittoumaa, jota Yhdysvallat pyrkii rakentamaan. Uuden sodan mahdollisuus Lähi-idässä on leijunut ilmassa Trumpin määräämien iranilaiskenraalien tammikuisten salamurhien jälkeen.
Hän arvioi, että hiljattain tapahtunut iranilaisen tiedemiehen salamurha uhkaa kärjistää tilannetta jälleen.
– Suomen etu on ilman muuta välttää Irak-operaation kaltaisia sitoumuksia, joilla se tosiasiassa vedetään osalliseksi Yhdysvaltojen Lähi-idän sotapolitiikkaan, Yrttiaho toteaa.