Vasemmistoliitto esittää isoa remonttia pääomaverotukseen, vaikka hallitusneuvotteluissa keskusta ja RKP torjuivat toiveet listaamattomien yhtiöiden osinkojen erityiskohtelun lopettamisesta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson esittää silti maanantaina julkaistussa blogikirjoituksessaosinkoverouudistusta sekä pääomaverotuksen muuttamista progressiiviseksi.
Listaamattomien yritysten osinkojen erityiskohtelu johtaa tällä hetkellä pääomien tehottomaan kohdentumiseen ja pääomaverotuksen progressiolle löytyisi laaja kansan tuki, Andersson toteaa.
Anderssonin mukaan listaamattomien yritysten verotuksen uudistamisessa on veropohjan tiivistämisen lisäksi potentiaalia myös talouden toimintakyvyn vahvistamiseen.
– Nykyinen osinkoveromallimme lisää osaltaan kansalaisten eriarvoisuutta, mutta se johtaa myös Suomen kansantalouden kannalta tehottomaan pääomien kohdentumiseen. Varallisuutta kannattaa kerryttää yhtiön taseeseen sen sijaan, että se käytettäisiin esimerkiksi uuteen liiketoimintaan, hän sanoo.
Listaamattomien yritysten erityiskohtelu johtaa Anderssonin mukaan myös veroasteikon vääristymiseen, kun osinkoja voidaan nostaa hyvinkin pienillä veroprosenteilla.
– Onkin syytä kysyä onko oikeudenmukaista, että köyhyysrajalla elävä ihminen voi joutua maksamaan vähimmäisetuuksistaan veroja suuremmalla prosentilla, kuin suurituloinen osingoistaan.
Taloustutkijat samaa mieltä
75 prosenttia pääomatulo-osingosta on verovapaata 150 000 euroon asti, kun se vastaa enintään kahdeksaa prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Asiaa on pidetty ongelmallisena monissa viime vuosien raporteissa ja selvityksissä.
Näin tehtiin viimeksi toukokuussa Vesa Vihriälän johtaman työryhmän raportissa, joka käsitteli Suomen talousstrategiaa koronakriisissä. Työelämäprofessori Timo Viherkentän laatiman raportin liitteessä todetaan, että nykyisellään listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus on ”epäyhtenäinen, osin hyvin lievä ja käyttäytymisvaikutuksiltaan ongelmallinen”.
Samansuuntaisia arvioita ovat esittäneet valtiovarainministeriön asettama yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä 2017, VATT ja Etla yhteisessä raportissaan 2017 sekä yritystukia selvittänyt valtiosihteerityöryhmä 2019.
Osinkoverotus myös työllisyyskysymys
Osinkoverohuojennus on myös työllisyyskysymys, totesi taloustieteen professori (emeritus) Matti Tuomala syksyllä Kansan Uutisissa.
– Yrityksen kannattaa sijoittaa mieluummin asioihin, jotka eivät ole yrityksen varsinaisen liiketoiminnan kannalta tärkeitä, esimerkiksi arvopapereihin tai kiinteistöihin.
– Jostain syystä tästä on täysin vaiettu, kun on puhuttu hallitukselta edellytettävistä työllisyystoimista. Tuotannolliset investoinnit ovat ehto työllisyyden kasvulle, Tuomala sanoi.
Li Anderssonin mukaan ennemmin tai myöhemmin tämäkin epäkohta on korjattava.
– Tästä useimmat verotuksen asiantuntijat ovat vasemmistoliiton kanssa samaa mieltä. Koska tämä aika koittaa, sitä en uskalla ennakoida.
Veroaste laskee suurituloisimmilla
Andersson nostaa veroasteen hajautumisen yli 80 000 euron ansioissa verojärjestelmän keskeiseksi korjausta vaativaksi haasteeksi. Suurissa tuloluokissa pääomatulojen suuri osuus selittää veroasteen hajontaa.
– Nurinkurisesti keskimääräinen veroaste laskee suurituloisimman prosentin sisälläkin, kun siirrytään suurituloisimpaan promilleen. En ihmettele, jos kansan enemmistö ei pidä tätä oikeudenmukaisena. En pidä minäkään, Andersson sanoo.
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten laaja enemmistö kannattaa pääomaverotuksen verottamista progressiivisesti. Syyskuussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia vastanneista haluaisi ottaa pääaomatuloissa käyttöön progressiivisen verotuksen.
Pääomatulojen progressiivinen verotus tiivistäisi Anderssonin mukaan veropohjaa ja mahdollistaisi näin myös jopa veronalennukset pieni- ja keskituloiselle enemmistölle.
– Veropohjan laajenemisen ja tiivistymisen myötä tuloveroasteikkoa voitaisiin jopa keventää varsinkin pieni- ja keskituloisilta, mikä myös osaltaan kompensoisi esimerkiksi ympäristöperusteisten ja muiden haittaverojen mahdollisia tuloeroja kasvattavia vaikutuksia. Näin verotus kokonaisuutena vastaisi paremmin ihmisten maksukykyä ja oikeustajua, Andersson sanoo.