Lehtikuva/Denis Charlet

Demokratia on luonnollinen tapa elää ja vaikuttaa omiin asioihinsa, ja siksi se on politiikan ylin arvo. Kapitalismi ja demokratia ovat sisarukset. Sana demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, ja se tulee antiikin kreikan kielen sanoista demos eli kansa ja krateim eli valta. Myös muunkielisiä nimiä on, ja kielimuurit pitäisi murtaa. Demokratiaa pidetään välttämättömänä politiikassa ja kaikessa päätöksenteossa, ja nykyisin arvostetaan sen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, josta esimerkkinä pyrkii toimimaan EU.

Joukkotiedonvalaisu on demokraattista liikehdintää, luonteeltaan yhteinen eli kollektiivinen mielenilmaus. Virallista demokratiaa ovat rekisteröidyt yhdistykset, monista niistä muodostuvat demokraattiset liitot sekä niitä vielä ylempänä olevat keskusliitot. Epävirallisia ja satunnaisempia kansanvallan muotoja ovat nettisome ja kuppilasome.

Tiedonvalaisuilla tarkoitetaan useiden ihmisten nettiin tai paperikirjeeseen samasta aiheesta kirjoittamia omakohtaisia totuuskuvauksia eli: faktoja ja mielipidettä tai palautetta sekä parannusehdotuksia. Ne kaikki kohdistetaan päättäjille. Tarkoituksena on tarjota päättäjille mahdollisuus ymmärtää paremmin niiden henkilöiden elämää, joiden asioita he hoitavat. Yhdistykset, ja liitot voivat laatia niistä lyhennelmiä. Joukkotiedonvalaisu on kaiken päätännän vahva perusta ja demokratian edellytys. Ilman tietoa ei kannata toimia. Demokratian pohja ovat kansalaiset, joten demokraattisesti ilmi tuotuna faktat omasta elämäntilanteesta ovat nyt valtaa – taloudellista, poliittista ja muuta kansanvaltaa.

Kollektiivinen mielenilmaus voi olla suppeampi tai laajempi. Globaalien ongelmien ratkaisemiseen vaaditaan liittojen tai keskusliittojen välistä kansainvälistä yhteyttä. Maailmanlaajuisia ongelmia onkin nyt paljon yhtäaikaa.

Ensimmäinen maailmanlaajuinen nettitiedonvalaisu vuodelta 2000 kaatoi Kansainvälisen Psykiatriliiton Yhdysvalloissa, ja se oli junailtu puoliksi Jyväskylästä. Siihen osallistuvat alan potilasjärjestöt kansainvälisen kattojärjestön hoitaessa kokoonkutsun. Tiedonvalaisun kohteet saivat ajatella uudelleen asiat asiakkaidensa kannalta, joiden tilanne muuttui paremmaksi viiveellä.

Joukkotiedonvalaisu on kansalaisen kannalta helppo tapa vaikuttaa yhteiskuntaan ja maailmanmenoon ja oikein hoidettuna väkivallattomien vallankumousten väline. Taustalla ovat Mahatma Gandhin passiivisen vastarinnan metodit Intiasta ja työ rauhan puolesta, koska juuri huonosti ratkaistut ongelmat aiheuttavat aseellisia konflikteja.

Sirpa Anne Hämäläinen
Jyväskylä