Eduskunta keskustelee torstaina kyselytunnin jälkeen kansalaisaloitteesta, jossa esitetään kannabiksen käytön ja pienten määrien hallussapidon ja kasvatuksen rangaistavuuden poistamista. Kannabiksen myynnin laillistamista tai muiden huumausaineiden rangaistavuuden poistamista siinä ei esitetä.
Keskustelussa ensimmäisen puheenvuoron käyttänyt vasemmistoliiton Veronika Honkasalo sanoi, että keskustelua päihdepolitiikasta on vaikea käydä kiihkottomasti ja tutkittuun tietoon perustuen.
– Keskustelua leimaa usein niin sanottu narkofobia eli pelokas ja tunnepitoinen suhtautuminen huumausaineisiin ja niitä käyttäviin ihmisiin. Tästä on haittaa monella tavalla. Se estää muun muassa rationaalisen yhteiskunnallisen keskustelun päihdepolitiikan tilasta ja tavoitteista.
Hän vetosi erityisesti päihdepolitiikasta käytävän keskustelun faktapohjaisuuteen perusoikeuksien ja hyvinvoinnin edistäjänä.
– Päihteisiin liittyvä pelko on erityisen haitallista päihteiden käyttäjien hyvinvoinnin ja perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Päihteiden käyttäjiin suhtaudutaan helposti kielteisesti viranomaisten keskuudessa, jolloin hoitoon pääseminen ja avun hakeminen vaikeutuu. Päihteidenkäyttäjä helposti syrjäytyy, harmitteli Honkasalo.
Käyttö yleistynyt huomattavasti
Kannabiksen käytöstä ja pienenkin määrän hallussapidosta rangaistaan rikosmerkinnällä, joka voi pysyä henkilön rekisterissä jopa kymmenen vuotta. Käyttörikoksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin 15 000, Honkasalo kertoi.
– Merkintä voi haitata työ- tai opiskelupaikan saamista – selvityksen mukaan yli 60 alalla. Voi vain kuvitella, mitä merkintä tarkoittaa nuoren elämässä, jolla on työnhaku ja elämä edessä. Tämä on myös yhteiskunnallista haaskausta ja vie suuren resurssin poliiseilta.
Tosiasiana hän piti, että kannabiksen käyttö on Suomessa, kuten ympäri maailmaa, yleistynyt.
– Meidän tulisikin kysyä, mikä on se päämäärä, jonka päihdepolitiikalla haluamme saavuttaa. Nyt päihteiden käyttäjiä leimataan ja syrjäytetään ja heistä puhutaan vailla ihmisarvon kunnioitusta. Me vasemmistoliitossa tavoittelemme yhteiskuntaa, jossa jokaisen hyvinvointi on tärkeää ja jossa jokaisen ihmisarvoinen kohtelu toteutuu. Kriminalisointi ja kontrolli eivät yksinkertaisesti toimi.
Neljäsosa kokeillut ainakin kerran
Honkasalo kertoi, että tutkimusten mukaan lähes neljäsosa suomalaisista on kokeillut kannabista ainakin kerran. Ero entiseen on suuri. Vuonna 1992 vain kuusi prosenttia suomalaisista oli kokeillut kannabista.
– Meidän pitäisi pystyä keskustelemaan myös rangaistavuuden poistamisen hyödyistä. Hyötynä olisi muun muassa se, että kannabiksen käytön ja hallussapidon rankaisemisen poisto vähentäisi käyttäjiin kohdistuvaa stigmaa ja madaltaisi käyttäjän kynnystä hakeutua avun ja tuen piiriin. Se tehostaisi hoitoonohjausta ja varhaista puuttumista. Se vähentäisi rikosmerkintöjä ja niistä aiheutuvia negatiivisia ilmiöitä sekä vapauttaisi poliisin resursseja, Honkasalo sanoi.
Hänen mukaansa päihdepolitiikkaa tulisikin tehdä faktapohjaisesti tavoitellen suurempaa hyvinvointia ja ihmisarvoista elämää jokaiselle.
Honkasalon mukaan myös kannabiksen lääkekäyttö on tehty kohtuuttoman vaikeaksi, mikä aiheuttaa turhaa kärsimystä.
– Nykyinen käytäntö on kannabista lääkinnällisesti käyttäville mahdoton, kun kipuun kannabiksesta apua hakeva syyllistyy rikokseen ja joutuu jäämään vaille apua tai vaarantamaan itsensä. Lääkekäyttöä koskeva erillinen keskustelu on ehdottomasti tarpeen.