Kaksi viikkoa sitten Suomen valtasi huoli helsinkiläisestä väkivaltanuorisosta. Helsingin Sanomat kertoi kaupungin ydinkeskustassa sekä osassa pääkaupunkiseudun lähiöitä kokoontuvista vaarallisesti käyttäytyvistä nuorista. Heitä on 100–150 ja valtaosa ulkomaalaistaustaisia.
HS:n juttu nousi puheenaiheeksi muissakin tiedotusvälineissä. Käsite ”Ruotsin tie” levisi kulovalkean tavoin, ja perussuomalaiset pitivät uutista uutena todisteena maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta.
Nykyisessä mediamaailmassa kaksi viikkoa on ikuisuus. Leviävätkö samalla volyymillä uudet tiedot, joiden mukaan mitään erityistä väkivalta-aaltoa ei ole olemassa?
Tänään julkistettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusverkoston tutkimus kertoo ulkomaalaistaustaisten vanhempien lasten olevan muita heikommassa asemassa. Huonommista oloista huolimatta heidän rikollisuutensa nuorten rikollisuudessa ei havaittu suuria eroja vanhempien syntymämaan mukaan.
”Jos molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä, lapset olivat saaneet rikosseuraamuksia jopa keskimääräistä vähemmän”, tutkimuksessa kerrotaan.
Poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan johtaja Jari Taponen totesi aamulla, että varsinainen ongelma on lapsiköyhyys.
Sen sijaan varsinainen ongelma on lapsiköyhyys. Vanhempien kielitaito, koulutus ja työllistyminen ovat keskeisiä lapsiköyhyyden poistamiseksi ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi!
2/2#lapset #nuoret #maahanmuutto
— Jari Taponen (@JariTaponen) November 26, 2020
”Vanhempien kielitaito, koulutus ja työllistyminen ovat keskeisiä lapsiköyhyyden poistamiseksi ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi”, Taponen twiittasi.
Samaa sanoo myös tuore tutkimus. Sen hyvinvointipoliittiset suositukset korostavat lasten hyvinvointia, kehitystä ja osallisuutta tukevien kasvuympäristöjen merkitystä. Esimerkiksi lapsiköyhyyden torjumiseksi tärkeää on vanhempien koulutuksen ja työllisyyden parantaminen.
Väkivalta Helsingissä puolittunut
Aiemmin tällä viikolla Turvallinen Helsinki -verkosto käsitteli alaikäisten väkivaltaa Helsingissä. Taponen kertoi Twitterissä verkoston todenneen yksimielisesti, ettei Helsingissä ole menossa erityistä väkivalta-aaltoa.
”Sen sijaan väkivalta on puolittunut 10 vuodessa ja pudonnut muiden kaupunkien tasolle – jopa alle”, Taponen twiittasi.
Alaikäisten henkirikoksia tai niiden yrityksiä on tänä vuonna ollut Helsingissä muutama enemmän kuin viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana.
Taposen mukaan tämän vuoden teoissa ei ole nähtävissä muuta yhteistä tekijää kuin hyvin rikkinäiset kodit ja pitkään jatkunut vahva syrjäytymiskehitys. Yhdessäkään tapauksessa motiivit eivät ole liittyneet merkkivaatteiden kuten vyön tai kenkien anastukseen.
Turvallinen Helsinki -verkosto totesi, että nuorten ja perheiden ongelmat kasaantuvat nyt aiempaa vahvemmin.
”Nuorten yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Lisäksi nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut edelliseen vuoteen nähden”, Taponen kertoi Twitterissä.
Hänen mukaansa nuoria koskevat ongelmat eivät ratkea ennakkoasenteisiin perustuvalla julkisella leimaamisella.
Nuoria koskevat ongelmat eivät ratkea ennakkoasenteisiin perustuvalla julkisella leimaamisella
Sen sijaan nuorten tilanteen parantamiseksi tarvitaan oikeaan tilannekuvaan perustuvaa vahvaa ja ennakkoluulotonta sektorirajat ylittävää yhteistyötä 5/6
— Jari Taponen (@JariTaponen) November 25, 2020
Sen sijaan nuorten tilanteen parantamiseksi tarvitaan oikeaan tilannekuvaan perustuvaa vahvaa ja ennakkoluulotonta sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
Sisäministeri Maria Ohisalo ja opetusministeri Li Andersson ottivat heti kantaa todeten, että nuorten väkivalta tai rikollisuus ei ole maahanmuuttokysymys.
Nyt julkaistut uudet tiedot osoittavat, että Suomi nimenomaan ei ole ”Ruotsin tiellä”. Yhtään perussuomalaisten kannanottoa tähän puoleen ei ole näkynyt.