Suomessa syntyneiden toisen polven ulkomaalaistaustaisten kotiolot ovat monella hyvinvoinnin osa-alueella heikommat kuin kantasuomalaisilla, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Nuorisotutkimusverkoston tänään julkaistusta tutkimuksesta. Toisen polven ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat menestyneet keskimäärin heikommin peruskoulussa, ja heidän osuutensa lastensuojelutapauksissa ja osin myös mielenterveysongelmissa on korostunut.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia syntymästä täysi-ikäisyyteen saakka. Ikäluokan syntyessä voimaan oli ehtinyt tulla subjektiivinen päivähoito-oikeus, mutta toisaalta laman jälkeisessä Suomessa peruspalveluiden tarjonta oli vähäisempää. Ulkomaalaisten määrän kasvu Suomessa oli vasta alussa, ja kotouttamista koskeva lainsäädäntö yhä tekeillä.
Suurin osa tarkastellusta ikäluokasta varttui vanhempien taustasta riippumatta turvallisessa ja kasvua tukevassa ympäristössä. Keskeinen havainto kuitenkin on, että toisen polven ulkomaalaistaustaisten perheiden tulot ja koulutustaso olivat heikommat ja perheen pitkäaikaiset toimeentulovaikeudet yleisempiä kuin kantasuomalaisilla verrokeilla. Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, vanhempien yhteenlaskettu mediaanitulo jäi vajaaseen kolmasosaan kantasuomalaisen perheen tuloista.
Tutkimuksen mukaan perhetaustan on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi lasten vaikeuksiin koulunkäynnissä ja työllistymisessä, mielenterveyden haasteisiin ja riskiin tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle.
– Vanhempien taloustilanne vaikuttaa monin tavoin perheen mahdollisuuksiin tukea lasten kasvua. Siksi vanhempien koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan lapsille yhdenvertaisia lähtökohtia, THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä sanoo tiedotteessa.
Peruskoulumenestys heikompaa
Peruskoulun päättötodistuksessa lukuaineiden keskiarvo jäi keskimäärin matalammaksi lapsilla, joiden vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsista myös sijoitettiin kodin ulkopuolelle kaksi kertaa suurempi osuus kuin Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista.
Mielenterveysongelmat puolestaan olivat yleisimpiä niillä nuorilla, joiden vanhemmista toinen oli syntynyt ulkomailla. Heistä joka neljäs oli saanut mielenterveysdiagnoosin, ja tässä joukossa käytettiin verrokkiryhmiä useammin ja pidempään psyykenlääkkeitä.
Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, häiriöitä diagnosoitiin sen sijaan keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.
Eroja havaittiin myös asumisessa. Suomessa syntyneiden vanhempien lapset asuivat todennäköisemmin korkeamman tulotason alueilla. Ulkomaalaistaustaisten vanhempien lapset asuivat puolestaan tyypillisemmin kaupunkialueella ja harvemmin kehysalueella ja maaseudulla. Jos molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä, jäi perhe todennäköisimmin Uudenmaan alueelle asumaan.
Rikostilastoissa sen sijaan suuria eroja ei havaittu vanhempien syntymämaan tarkastelussa.
Raportin mukaan useat tehdyt havainnot lasten terveydestä ja hyvinvoinnista koskevat korostuneesti lapsia, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Lähi-idässä tai Afrikassa.
Erityinen huoli lapsiköyhyydestä
Tutkimus ilmaisee huolensa lapsiköyhyydestä, joka vaikuttaa perheen mahdollisuuksiin tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Keinoksi lapsiköyhyyden torjumiseen tarjotaan vanhempien koulutuksen ja työllisyyden parantamista.
Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten vanhempien taloudellinen huono-osaisuus ei vaikuta olevan yhtä voimakkaasti yhteydessä esimerkiksi terveyden- ja mielenterveyden ongelmiin kuin Suomessa syntyneillä vanhemmilla.
– Huono-osaisuuden periytymisen ehkäisemiseksi onkin riippumatta vanhempien syntymävaltiosta tärkeää tukea vanhempia, jotka kasvattavat lapsiaan kuormittuneissa tilanteissa, raportin johtopäätöksissä todetaan.
Tutkimuksessa seurattiin lähes 60 000:ta lasta. Ikäluokkaan kuuluvista lapsista noin seitsemällä prosentilla toinen tai molemmat vanhemmista olivat syntyneet ulkomailla.