Pohjoismainen puolustusyhteistyö etenee nyt vauhdilla.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että ”Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö kattaa rauhanajan, kriisiajan ja sodan ajan”. Selonteko on parhaillaan eduskunnan puitavana.
Samalla Norja on tullut yhä vahvemmin mukaan kuvioihin.
Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit allekirjoittivat syyskuun lopulla kolmenvälisen aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä. Siinä maat lupaavat vahvistaa yhteistoimintakykyään ja valmiuttaan antaa keskinäistä sotilaallista tukea sekä toimia yhdessä pelotteena ulkoista aggressiota vastaan.
Julistuksen taustalla on marraskuussa 2018 hyväksytty Pohjoismaisen puolustusyhteistyön tulevaisuuden visio. Sen mukaan Pohjoismaat aikovat ”kohentaa puolustuskykyä ja yhteistyötä rauhassa, kriisissä ja konfliktissa”.
Lapin halki Venäjälle?
Norjassa pääministeri Erna Solbergin oikeistohallituksen suunnitelmat menevät kuitenkin vielä paljon pidemmälle. Se julkaisi huhtikuussa puolustuspoliittisen selonteon, joka on parhaillaan suurkäräjien käsittelyssä.
Selonteon mukaan hallituksen tavoite on saada aikaan sopimukset, jotka tekisivät mahdolliseksi ”kuljettaa norjalaisia ja liittolaisten sotilasvoimia ja varusteita Ruotsin ja Suomen kautta myös kriisin ja sotilaallisen konfliktin aikana”.
Liittolaiset tarkoittavat Nato-maita, erityisesti Yhdysvaltoja.
Solbergin hallituksen mukaan Norjalla on maan pohjoisosissa sotilaallisia rajoitteita, jotka liittyvät liikenneverkkoon. Selonteko linjaakin, että ”maantieteellinen läheisyys tekee erityisen kiinnostavaksi yhteistyön Suomen ja Ruotsin kanssa teihin, rautateihin, satamiin, lentokenttiin ja tietotekniikkaan liittyvässä infrastruktuurissa”.
KU:n tietojen mukaan Norjan ja Nato-liittolaisten ongelma on Jäämeren rannalla sijaitsevan Finnmarkin heikot liikenneyhteydet. Ainoa nopeahko maaväylä rannikolta ja Norjan muista osista Venäjän rajalle on valtatie E6, joka pujottelee tunturien, jokien ja vuonojen läpi.
Siksi Norja esittää, että Naton joukot voisivat kulkea myös liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin kautta, jos sota syttyy.
Selonteossa ei kantaa
Suomessa Norjan aloitteen ympärillä vallitsee outo tietämättömyys.
KU:n tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei vielä aiemmin syksyllä ollut tietoinen huhtikuussa julkistetusta esityksestä, kun sitä häneltä erikseen kysyttiin toimittajille suunnatussa taustatilaisuudessa.
Presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja Petri Hakkarainen tyytyy sanomaan, että ”Norja ei edelleenkään ole ottanut asiaa kanssamme esille”.
KU kysyi asiasta myös ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) ulkomaantoimittajien yhdistyksen tilaisuudessa.
Haaviston mukaan Suomen Nato-yhteistyö on tarkasti määritelty turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Suomi osallistuu Nato-yhteistyöhön kumppanimaan roolissa ja omien intressiensä pohjalta.
– Norja tietysti maantieteellisen läheisyytensä vuoksi on meille tärkeä kumppani, mutta selonteossa ei millään tavalla oteta kantaa tai käydä keskustelua Norjan omien selontekojen kanssa.
Hän muistuttaa, että Ruotsin kanssa tehtävässä yhteistyössä taas ei ole etukäteen asetettua perälautaa.
”Ei keskusteluja”
Ylijohtaja Janne Kuusela puolustusministeriön puolustuspoliittiselta osastolta sanoo, ettei kauttakulkualoitteesta ole käyty norjalaisten kanssa ”mitään keskustelua”.
– Ymmärtääkseni Norjan puolustushallinto hahmottelee, että olisi järkevää, että tällaista liikkuvuutta voisi tehdä, mutta meidän suuntaan ei ollut mitään yhteydenottoja tai aloitteellisuutta tämän osalta, hän sanoo.
Jos ajatellaan kolmenvälistä aiejulistusta, onko Norjan aloite ollut sitä valmistelevissa keskusteluissa tai sen jälkeen jollain tavalla esillä?
– Ei millään tavalla. Tämä ei liity millään tavalla siihen.
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko nostaa sotilaallisen liikkuvuuden keskeiseksi tavoitteeksi, ainakin EU:n puitteissa. Onko sotilaallista liikkuvuutta käsittelevissä keskusteluissa norjalaisten aloitteellisuus ollut esillä?
– Se ei ole tullut meille mitään kanavaa pitkin. Ei näitä kanavia pitkin, ei suoraan eikä muutenkaan.
Näin ollen Suomessa ei Kuuselan mukaan ole asiaan kantaa.
– Ensin pitäisi nähdä tarkemmin, mitä ja minkälaisia järjestelyitä esitetään. Silloin tiedetään, mitä kautta sitä lähdetään edistämään.
Hallitusohjelman mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”.
– Jos jotain kauttakulkua sallitaan, kyllä niissä tarkkaan sovitaan ja kaikki näkökohdat punnitaan niin, että toimitaan linjausten mukaisesti, Kuusela vakuuttaa.
Liikkuvuus Suomen tavoite
Vaikka keskustelut Norjan aloitteesta kiistetään, sotilaallinen liikkuvuus yli rajojen on hanke, jota Suomi tukee vahvasti Euroopan unionissa. EU-komissiossa muovattujen papereiden mukaan se tarkoittaisi teiden, siltojen, satamien, sisävesiväylien ja lentokenttien muokkaamista tähän tarpeeseen.
Suomen selonteossa liikkuvuus nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi puolustusyhteistyössä EU:n, Naton ja Pohjoismaiden kanssa.
Selonteko toteaa myös, että EU:n ja Naton keskinäisen yhteistyön on oltava ”kummankin osapuolen kannalta hyödyllistä ja luonteeltaan toisiaan täydentävää”. Hyödylliseksi määritellään juuri sotilaallinen liikkuvuus.
Tavoite pomppaa esiin myös Pohjoismaisen yhteistyön kohdalla. Erityisesti mainitaan Norja, jonka kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään niin kahden kesken kuin rinnan Ruotsin kanssa.
Mikä olisi määränpää?
Vasemmistoliiton kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi ihmettelee, miten norjalaiset eivät olisi olleet turvallisuuspoliittisesti näin herkässä asiassa yhteydessä Suomeen – etenkin kun samaan aikaan on valmisteltu Ruotsin, Suomen ja Norjan kolmenkeskistä puolustusjulistusta.
– Aloitteella on kytkentä suurempaan kokonaisuuteen, jossa ovat mukana sotilaallinen liikkuvuus ja Nato-isäntämaasopimus. Useinhan nämä asiat nousevat esille vasta, kun niille ei voi enää mitään, Mustajärvi sanoo.
Eduskunnan puolustusvaliokunta kovisteli keväällä sekä ulko- että puolustusministeriötä jyrkin sanoin siitä, että ne ovat jättäneet kertomatta eduskunnalle oleellisia asioita Suomen Nato-yhteistyöstä.
Timo Soinin (sin.) johtama ulkoministeriö ja Jussi Niinistön (sin.) vetämä puolustusministeriö pimittävät liki kaksi vuotta eduskunnalta oleellisia tietoja. Ne koskivat sopimusta, jossa Suomella oli mahdollisuus syventää tiedonvaihtoa Naton ja Ruotsin kanssa kriisiaikoina. Puolustusvaliokunnan mielestä laiminlyönti oli räikeä.
Edellinen hallitus ei myöskään kertonut eduskunnalla etukäteen, että puolustusministeri Niinistö aikoo allekirjoittaa Naton Varsovan huippukokouksessa 2016 kahdenvälisen puolustusyhteistyöasiakirjan Iso-Britannian kanssa.
Mustajärven mukaan kauttakulkualoite lisää jännitystä pohjoisilla alueilla. Hän kysyy, minne Naton joukot olisivat Suomen ja Ruotsin kautta menossa.
– Toivon, että laajan kansalaiskeskustelun jälkeen aloite haudataan.
Mustajärvi toi esiin Vasemmistoliiton kannan ryhmäpuheessa turvallisuuspoliittisen selonteon eduskuntakeskustelussa.
– Tällaista linjausta Suomi ei ole tehnyt eikä pidä tehdäkään.