Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen Matti Semi haluaa nostaa esiin sen, että kyse on myös sisäisestä turvallisuudesta, kun puhutaan lähisuhdeväkivallasta.
Tänään keskiviikkona vietetään kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää.
Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä on jo vuosia järjestetty Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaa. Tänä vuonna kampanjan teema on naisiin kohdistuva vihapuhe, johon puuttuminen on tärkeää niin sisäisen turvallisuuden kuin demokratiankin kannalta.
Joka kolmas nainen joutuu väkivallan tai sen uhan kohteeksi lähisuhteissaan.
– Kansanedustajana olen huomannut, että naiset joutuvat tässä työssä henkilöön menevän vihapuheen tai halveksunnan kohteeksi useammin kuin miehet, Semi sanoo.
– Tämä on vakava uhka demokratialle, jos se estää naisia esimerkiksi asettumasta vaaleihin ehdolle. Meidän kaikkien tehtävä on tukea vihapuheen kohteita ja puuttua siihen.
Osa sisäistä turvallisuutta
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa asuvan naisen suurin väkivallan uhka.
Semi korostaa, että sen säännönmukainen sivuuttaminen sisäisestä turvallisuudesta puhuttaessa on ristiriitaista ja vähättelevää.
– Tällä hetkellä valmistellaan sisäisen turvallisuuden selontekoa ja on tärkeää, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja konkreettisia keinoja puuttua siihen käsitellään myös siinä monipuolisesti, Semi sanoo.
– Tiedämme, että Suomi on tilastojen mukaan yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta. On arvioitu, että joka kolmas nainen joutuu väkivallan tai sen uhan kohteeksi lähisuhteissaan jossain vaiheessa elämäänsä. Tämä on vakava ihmisoikeusloukkaus.
Koulutusta viranomaisille
Lokakuussa julkistettiin hallitusohjelmassa sovittu naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma 2020-2023, jonka laati oikeusministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä.
– On hyvä asia, että torjuntaohjelmassa keskitytään myös tiedon lisäämiseen ja luvataan järjestää erityiskoulutusta esimerkiksi poliiseille, syyttäjille, tuomareille ja oikeusavustajille, Semi toteaa.
– Jotta ongelma voidaan ratkaista, on tärkeää varmistaa, että sen kanssa työskentelevät ymmärtävät ilmiön sukupuolittuneisuuden ja sen, miten lähisuhdeväkivallan dynamiikka toimii.
Ammattilaisten koulutusta on vaatinut Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä, joka arvio Suomen onnistumista naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston niin sanotun. Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanossa.
Poliisien ja syyttäjien koulutus on yksi asiantuntijaryhmän kiireellisimmistä suosituksista. Ammattilaisten kouluttaminen on tärkeää, sillä tällä hetkellä on vaikeuksia reagoida riittävästi kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin sekä lähestymiskiellon määräämiseen.