Vasemmistoliiton kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Katja Hänninen edellyttävät vuorohoitoa ja kotiin tarjottavaa lastenhoitoa.
He jättävät tänään lakialoitteensa pienten koululaisten vuorohoidon järjestämiseksi. Aloitteeseen on kerätty nimiä eduskunnan syysistuntokauden alusta saakka.
Eriarvoisessa asemassa
Erityisen hankala tilanne on yksinhuoltajilla.
Lakialoitteen mukaan vuorohoitoa ja kotiin tarjottavaa lastenhoitoa on kehitettävä pienten koululaisten palveluna, jotta esimerkiksi vuorotyötä tekevät tai toisella paikkakunnalla työskentelevät tai opiskelevat eivät joudu jättämään pieniä koululaisia pitkiksi ajoiksi, jopa öiksi yksin kotiin.
Hänninen toteaa, että tarvitaan enemmän keinoja, joilla helpotetaan erityisesti pienipalkkaista ja usein myös raskasta ja epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien lapsiperhearkea.
– Monesti työn ja perheen yhteensovittamiseksi käytävässä keskustelussa puhutaan pelkästään säännöllistä päivätyötä tekevistä ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevista, hän sanoo.
– Korona-arki on konkretisoinut hyvin sen, miten erilaisissa asemissa työntekijät ovat, kun puhutaan työn ja perheen yhteensovittamisesta.
Hankalat työajat
Kansanedustajat painottavat, että perhepolitiikassa on nykyistä paremmin huomioitava perheiden moninaisuus. Tutkimusten mukaan perheen ja työn yhteensovittaminen on monella niin kutsuttua epätyypillistä työaikaa tekevällä, eli aamuvarhaisella, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työskentelevällä vaikeaa.
Lakialoitteen päämääränä on heidän mukaansa ennen kaikkea edistää perheiden yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia, mutta se on tärkeä myös hallitusohjelman työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
– Erityisen hankala tilanne on yksinhuoltajilla. Heidän on vaikea ottaa esimerkiksi vuorotyötä vastaan, sillä yhteiskunnan palvelut eivät tue tätä, Honkasalo sanoo.
– Yksinhuoltajien aseman parantaminen ja köyhyyteen puuttuminen on myös tasa-arvokysymys, sillä valtaosa heistä on edelleen naisia.
Pienet koululaiset kärsivät
Vuorotyötä tehdään paljon terveys- ja sosiaalipalveluissa, vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemusalalla. Sipilän hallitus vapautti kauppojen aukioloajat ja kiihdytti 24/7-yhteiskuntaan siirtymistä. Sen vaikutukset työntekijöiden arkeen ovat edelleen pitkälti selvittämättä.
Palvelualojen ammattiliitto PAM selvitti vuonna 2017 uudistuksen vaikutuksia työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Selvityksen mukaan perheet kokevat, että kuntien lastenhoitopalvelut eivät kaikkialla seuraa työelämän kehitystä.
– Erityisenä huolena nostettiin myös pienet koululaiset, jotka jäävät vaille hoitopaikkaa, vaikka vanhemmat tekevät yhä enemmän ilta- ja yötyötä sekä viikonloppuvuoroja, Hänninen arvioi.
– Kauppojen aukioloaikojen vapauttamista perusteltiin lähinnä kuluttajan näkökulmasta. Liikeaikalain kumoamisen lapsi- ja sukupuolivaikutukset tulisi pikaisesti selvittää.