Antti Yrjönen

Yhtiön perustamisen syy jää epäselväksi eikä sille määriteltyjä tehtäviä toteutettu.

Tuleva opetusministeri Jussi Saramo aikoo käynnistää arvioinnin edellisen hallituksen perustamasta Oppiva Invest Oy:stä, jota hallitus pääomitti 80 miljoonalla eurolla. Oppiva Invest on ensimmäinen Opetushallituksen omistajaohjauksessa oleva yhtiö.

– On erittäin tärkeää sekä eduskunnan budjettivallan että hallinnon läpinäkyvyyden kannalta, ettei valtion rahaa tarpeettomasti piiloteta osakeyhtiöihin, joita ei julkisuuslaki koske. Pyrin käynnistämään arvioinnin yhtiöstä heti alkuvuodesta, tuleva opetusministeri Jussi Saramo linjaa.

Tarve arvioinnille käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvityksestä, jossa se tarkasteli seitsemää vuosina 2017–2019 perustettua valtion erityistehtäväyhtiötä. Valtio pääomitti yhtiöitä yhteensä noin 490 miljoonalla eurolla.

VTV toteaa raportissaan, että Opetus- ja kulttuuriministeriön tai Opetushallituksen tulee teettää puolueeton arviointi Oppiva Invest Oy:n toiminnan yhteiskunnallisista hyödyistä ja kustannuksista viiden vuoden sisällä.

– Raportti on melko tylyä luettavaa Oppiva Investin näkökulmasta, joten arviointia ei ole syytä lykätä. Yhtiön perustamisen peruste jää osin epäselväksi, eikä ministeriön hahmottelemia yhtiön toiminta-ajatuksia digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisestä, koulutusviennistä tai alueellisista osaamiskeskuksista toteutettu. Yhtiön toimintaan ei OKM:n hahmottelemissa vaihtoehdoista kuulunut pääomalainojen myöntäminen yrityksille, Saramo toteaa.

ILMOITUS

Yhtiön tarve jäi epäselväksi

Oppiva Invest myöntää pääomalainoja ja rahoittaa erityisesti ammatilliseen opetukseen ja oppimisympäristöihin ratkaisuja ja palveluita tuottavia yrityksiä sekä koulutusvientiä harjoittavia yrityksiä.

– Yhtiön perustamiseen liittyvästä valmisteluaineistoista ei selkeästi ilmene, miten on päädytty siihen johtopäätökseen, että 80 miljoonan euron pääomitus ja vakuudettomien pääomalainojen myöntäminen yrityksille olisi paras keino opetusvälineiden ja opiskeluympäristön kehittämiselle ja innovaatioille, Saramo sanoo.

”Ammatilliseen koulutukseen tehdyt leikkaukset ovat osaltaan voineet aiheuttaa halun ja tarpeen panostaa jotakin kautta ammatilliseen koulutukseen, ja tämä konkretisoitui 80 miljoonan euron pääomasijoituksena”, VTV:n raportissa todetaan.

VTV kyseenalaistaa raportissaan tarvitaanko näin kapean tehtävän hoitamiseksi ylipäätänsä valtionyhtiötä sekä sen, että yhtiön kyky hoitaa yhteiskuntapoliittinen tehtävänsä, riippuu osakkeista saatavista osingoista ja osakkeiden arvon kehityksestä. Vuonna 2019 yhtiön omistukset pienenivät laskennallisesti 13,5 miljoonalla eurolla osakekurssien laskun myötä.

Hallitus perusti useita yhtiöitä

Juha Sipilän hallitus perusti neljä valtionyhtiötä maakuntauudistusta varten. Lisäksi Traffic Management Finland Oy perustettiin, kun Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut yhtiöitettiin. Pohjolan Rautatiet Oy perustettiin uusien ratayhteyksien suunnitteluun.

Tarkastusviraston mukaan erityistehtäväyhtiöitä tulisi perustaa erittäin harkiten. Kun valtion varoja ja toimintaa siirretään valtion talousarviosta valtionyhtiöihin, eduskunnan valta kaventuu ja ohjaus- ja valvontavaltaa siirtyy valtioneuvostolle ja yhtiöille itselleen.

Lisäksi erityistehtäväyhtiöt eivät useinkaan toimi kilpailluilla markkinoilla eikä niillä ole juuri konkurssiriskiä, joten niillä ei välttämättä ole painetta tehostaa toimintaansa samalla tavalla kuin täydessä kilpailutilanteessa olevalla osakeyhtiöllä.

– Valtioenemmistöisiä osakeyhtiöitä perustettaessa tuleekin kysyä, onko osakeyhtiömuoto välttämätön tai paras ratkaisu. Periaatteessa yhtiön tuottamien yhteiskunnallisten hyötyjen tulisi ylittää yhtiöiden pääomittamisesta aiheutuneet valtiontaloudelliset kustannukset, VTV:n apulaisjohtaja Vesa Koivunen sanoo.

Osakkeiden luovuttamisessa on riski

Useimpia nyt tarkastettuja valtionyhtiöitä pääomitettiin pörssiosakkeilla. Mahdollisuus toimia menokehyksen ulkopuolella tai mahdollisuus pääomittaa yhtiö nopeasti myymällä valtion tai toisen valtionyhtiön omistamia pörssiosakkeita ei kuitenkaan saa olla perussyy käyttää yhtiömuotoa, tarkastusraportissa todetaan.

– Osakkeiden luovuttamisesta tekee houkuttelevaa se, että kehyssäännössä yhtiön pääomittaminen talousarvion kautta lasketaan kehyksen sisäiseksi menoksi, mutta yhtiön pääomittaminen osakkeita luovuttamalla lasketaan kehyksen ulkopuoliseksi menoksi. Tämä voi luoda hallitukselle kannustimen luopua valtion osakeomistuksista, ja jos valtio luovuttaa osakkeitaan, se menettää pysyvästi osinkotulot sekä osakkeiden arvonnoususta saatavan ansion, Koivunen sanoo.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!