Kai Hirvasnoro

”Tuomio mielestämme hyvin kyseenlaisin perustein.”

18 suomalaista Venäjän tuntijaa vetoaa petroskoilaisen tutkijan Juri Dmitrijevin vapauttamiseksi vankilasta ja häneen kohdistuneiden syytteiden tutkimista uudelleen. Tuomiota pitävät kyseenalaisena muun muassa suomentajat Jukka Mallinen ja Kirsti Era, tutkijat Tapani Kaakkurieniemi ja Markku Kangaspuro sekä kirjailija Rosa Liksom.

Juri Dmitrijev löysi yli 20 vuotta sitten vakuuttavia todisteita siitä, että Venäjän Karjalassa sijaitsi Sandarmohissa Karhumäen alueella 1930-luvulla täytettyjä joukkohautoja, joissa on mahdollisesti lähes 6 000 suuren terrorin vuosina 1937–1938 teloittamalla ammuttua uhria.

Dmitrijev on selvittänyt Sandarmohin teloitettujen asiaa kuten Petroskoin lähellä sijaitsevan myös Krasnyi Borin teloitusten historiaa, josta Kansan Uutiset kertoi perjantaina . Krasnyi borin eli Punakankaan teloitettujen suomalaisten historiaa tutkinut tietokirjailija Aimo Ruusunen on myös Dmitrijevin puolesta vedonneiden joukossa.

Dmitrijevin tuomio kovennettiin syyskuussa 13,5 vuoteen vankeutta. Häntä syytetään lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Syytteitä on pidetty tekaistuina ja tuomiota poliittisena.

Samaa mieltä ovat myös hänen suomalaiset tukijansa:

ILMOITUS

”Juri Dmitrijev on sittemmin vangittu ja tuomittu, mielestämme hyvin kyseenlaisin perustein. Siksi me Venäjää tuntevat allekirjoittaneet suomalaiset olemme yllättyneet ja hämmästyneet häneen kohdistuneista syytteistä. Vaadimme niiden pikaista uudelleentutkimista ja Juri Dmitrijevin vapauttamista tutkinnan ajaksi”, vetoomuksessa todetaan.

Kansallisarkisto käynnisti syksyllä viisivuotisen tutkimuksen Stalinin vainoissa Neuvostoliitossa teloitetuista ja kuolleista suomalaisuhreista.

Sandarmohissa teloitetuista sukulaisistaan kertoo syksyn esikoiskirjailija Anna Soudakova romaanissaan Mitä männyt näkevät. Soudakovan haastattelu ilmestyi Kansan Uutisissa syyskuussa.