Lehtikuva/Olivia Ranta

Näin toimii eläkeputki

Työttömyyspäivärahaa voi saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä, jos on saavuttanut tietyn ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta.
Ikäraja on vuosina 1955–1956 syntyneillä ollut 60 vuotta, 1957–1960 syntyneillä 61 vuotta ja 1961 tai sen jälkeen syntyneillä se on 62 vuotta.

Työtön voi saada lisäpäivärahaa enintään sen kuukauden loppuun, jolloin täyttää 65 vuotta. Viimeistään tällöin voi siirtyä vanhuuseläkkeelle.

Yrittäjillä ei ole oikeutta lisäpäiviin.

Ikääntyvien työllisyyden parantaminen on moniulotteinen vyyhti. Siihen vaikuttaa moni muukin tekijä kuin paljon puhuttu eläkeputki.

Kun työllisyysastetta pyritään Suomessa nostamaan, keskeisessä asemassa ovat ikääntyvät työntekijät. Hallitus antoi tämän syksyn budjettiriihessään työmarkkinajärjestöille tehtäväksi esittää marraskuun loppuun mennessä toimia yli 55-
vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi. Toimien olisi tuotava vuosikymmenen loppuun mennessä 10 000–12 000 työllistä lisää. Suurimpana kiistakapulana on ollut työttömyyseläkeputken kohtalo.

Kuva ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin usein annetaan ymmärtää. Yli 55-vuotiaiden työllisyys on Suomessa parantunut pitkällä aikavälillä selvästi. Näin muistuttavat sekä erikoistutkija Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta että professori Pertti Koistinen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitoksesta.

ILMOITUS

– Yli 55-vuotiaat ovat nykyisin entistä koulutetumpia ja sitä kautta kiinnittyneempiä työelämään. Toisaalta esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna jäämme jälkeen 55–64-vuotiaiden, mutta erityisesti yli 60-vuotiaiden työllisyysasteessa, Kauhanen toteaa.

Muutosturva
auttanut monia

Pertti Koistinen korostaa, että vertailussa eri maiden välillä olisi huomioitava yhteiskunnalliset erot. Suomen ja Ruotsin välillä eroihin vaikuttavat väestön maantieteellinen jakautuminen sekä tuotannonalat, joiden varassa talous pyörii.

– Meillä on esimerkiksi metsäteollisuuden aloja, joiden kehitykseen kuuluvat jyrkät suhdannevaihtelut ja suuret muutokset tuotannossa.

Kansainvälisestikin verraten Suomessa on Koistisen mukaan tehty paljon sen eteen, että suurten joukkoirtisanomisten jälkeen työntekijät pääsisivät takaisin työelämään. Esimerkiksi muuntokoulutukseen on panostettu, ja tulokset ovat olleet hyviä.

– On hämmästyttävää, miten suuri osa irtisanotuksi tulleista työllistyy uudestaan. Ammattiyhdistysliike on ollut tässä keskeisessä asemassa, kun se on ajanut muutosturvaa ja koulutusratkaisuja. Paljon on toki vielä tehtävissä.

Tampereen yliopisto/Jonne Renvall

Merja Kauhanen toteaa, että myös meneillään oleva vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittainen nostaminen 63:sta 65 vuoteen tulee jatkossa nostamaan ikääntyneiden työllisyysastetta. Moni jää toisaalta eläkkeelle jo aiemmin työkyvyttömyyden vuoksi.

– Jo yli 58-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on suurempi kuin työttömien määrä. Jo ennen varsinaista vanhuuseläkeikää tapahtuvaan työllisyysasteen laskuun pitäisi pystyä puuttumaan, Kauhanen sanoo.

Olennaista onkin Kauhasen mukaan kiinnittää huomiota työoloihin, työssäjaksamiseen ja työkyvyn ylläpitoon.

– Näillä on tutkimustenkin mukaan todella paljon vaikutusta siihen, aikooko työntekijä jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikärajaan saakka. Lisäksi pitäisi edistää ikääntyneiden mahdollisuuksia päivittää osaamistaan.

Myös mahdollisuus työtuntien vähentämiseen työuran loppupuolella voi auttaa jaksamaan työssä pitempään.

Riesana
ikäsyrjintä

Merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä on ikäsyrjintä. Lukuisat iäkkäämmät työnhakijat ovat julkisuudessa kertoneet, kuinka mahdotonta heidän on saada töitä tai päästä edes työhaastatteluihin jatkuvasta hakemisesta huolimatta. Korkea koulutuskaan ei aina auta.

– Kun työpaikka menee alta, koulutustasosta riippumatta uudelleentyöllistyminen on ikääntyneemmälle vaikeampaa kuin nuoremmalle, Kauhanen toteaa.

– Tässä tarvitaan asennemuutosta. Sellaistakin ajatusta esiintyy, että ikääntyneet olisivat vähemmän tuottavia työmarkkinoilla. Ei ole selkeää tutkimusnäyttöä, että näin olisi. Ikääntyvissä on entistä osaavampaa porukkaa. Jos osaajista on työvoimapulaa, luulisi että hekin saisivat jatkossa paremmin töitä.

Ikääntyvien irtisanomisia voidaan ehkäistä myös irtisanomissuojaa parantamalla. Esimerkiksi Ruotsissa ikääntyvien irtisanomissuoja on Suomea parempi. Olennaista on se, millaisin ehdoin työnantaja voi irtisanoa.

– Kun aloitin 1980-luvulla tutkia irtisanomisia, esitimme irtisanomisiin kahden vuoden ylimenoaikaa, jolloin työntekijää koulutettaisiin uudelleen, Koistinen kertoo.

– Kun Postipankissa tehtiin suuria saneerauksia, siellä myönnettiinkin vuoden mittainen ylimenokausi. Postipankki antoi työntekijöille läppärit ja koulutusmahdollisuuksia ja he saivat täyttä palkkaa. Nykyään se on utopiaa, mutta kyllä työntekijä tarvitsee sopeutumisajan luodakseen nahkansa.

Toisaalta maissa, joissa on vahva irtisanomissuoja ja työntekijät saavat rahallisia kompensaatioita, tukiohjelmat irtisanotuille ovat usein Suomea heikompia.

– Suomen järjestelmä perustuu toisenlaiseen ajatteluun. Ei tueta rahallisesti, vaan tuki on uudelleenkouluttamista, Koistinen vertaa.

Eläkeputki turvaa
nöyryytyksiltä

Entä se eläkeputki eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät? Putken poistamista on perusteltu toisaalta sillä, että se vähentää työttömien aktiivisuutta työnhaussa, ja toisaalta työnantajien käyttäytymisellä: työnantajat voivat nykyään kohdistaa irtisanomisia ikääntyviin ikään kuin hyvällä omallatunnolla, kun tietävät näiden pääsevän putken kautta eläkkeelle. Toisaalta voi kysyä, olisiko sen parempi, jos nuorempia irtisanottaisiin.

Ilman eläkeputkea työttömäksi jääneitä uhkaa tippuminen työmarkkinatuen varaan, jos työnhaku ei tuota tulosta. Tämän estämiseksi monet ovat ottaneet vastaan myös koulutustasoaan vastaamatonta ja matalapalkkaista työtä.

– Eläkeputki on yleisen työllisyyden tason kannalta ongelmallinen, mutta se on pelastanut monet sukupolvet hanttitöiltä ja työvoimatoimistojen pompottelulta. Ihmiset ovat saaneet enemmän vapautta, Pertti Koistinen sanoo.

– Jollakin tavalla pitäisi pystyä järjestämään kohtuullinen toimeentulo ilman nöyryytyksiä. Eläkeputki on ollut tälle ikäryhmälle se keino. Jos meillä olisi perustulojärjestelmä, silloin ei tarvittaisi eläkeputkeakaan ja samantyyppinen järjestelmä toimisi muidenkin ikäryhmien hyväksi, Koistinen visioi.

Tukitoimia myös
uusille aloille

– Huolena on, mitä tapahtuu ikääntyneille, etenkin jos työelämässä esiintyy ikäsyrjintää, pohtii Merja Kauhanen eläkeputken mahdollisen poistamisen vaikutuksia.

Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2012 solmimassa työurasopimuksessa 60 vuotta täyttäneet saivat oikeuden aktiivitoimenpiteisiin, joilla voi uusia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan vaadittavan työssäoloehdon.

– Jos työttömyyseläkeputki poistettaisiin, olisi tärkeää säilyttää nämä erityistoimet, jotta ehkäistäisiin toimeentulon radikaalia heikentymistä, Kauhanen linjaa.

Koistinen korostaa, että irtisanomisiin liittyviä tukitoimia tulisi jatkossa laajentaa teollisuudesta myös muille toimialoille.

– Perinteisillä teollisuudenaloilla työntekijät ovat olleet järjestäytyneitä ja osanneet niitä vaatia. Nyt niitä tarvittaisiin myös palvelualoille sekä itsensätyöllistäjille ja lyhytaikaisia työsuhteita tekeville. Nykyiset tukiohjelmat eivät kata lainkaan esimerkiksi luovia aloja.

Näin toimii eläkeputki

Työttömyyspäivärahaa voi saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä, jos on saavuttanut tietyn ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta.
Ikäraja on vuosina 1955–1956 syntyneillä ollut 60 vuotta, 1957–1960 syntyneillä 61 vuotta ja 1961 tai sen jälkeen syntyneillä se on 62 vuotta.

Työtön voi saada lisäpäivärahaa enintään sen kuukauden loppuun, jolloin täyttää 65 vuotta. Viimeistään tällöin voi siirtyä vanhuuseläkkeelle.

Yrittäjillä ei ole oikeutta lisäpäiviin.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!