Lehtikuva/Olivia Ranta

Hallitus antoi budjettiriihessä työmarkkinajärjestöille mahdottomalta näyttävän tehtävän. Niiden pitäisi marraskuun loppuun mennessä toteuttaa reformi, jolla työllistetään 10 000–12 000 ikääntyvää.

Hallitus tekee päätökset itse, elleivät työmarkkinajärjestöt pääse sopuun. Keväällä työnantajat ja työntekijät löysivät toisensa nopeasti koronan vastaisessa taistelussa.

Nyt aika on toinen. Radiohiljaisuuden vallitessakin voi ennakoida, että työnantajilla on kovat piipussa. Yksi niistä on paikallisen sopimisen lisääminen. Neuvottelupöydässä istuu kovaa mallia ajanut Suomen Yrittäjät.

Ikääntyvien työllistäminen ei ole helppoa. Eniten tunteita herättää mahdollinen yritys poistaa eläkeputki. Sen leikkaaminen tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömiä arvioidaan olevan ensi vuoden alussa yli 110 000, olisi karvas nieltäväksi.

Reaktiot työpaikoilla voisivat olla samaa luokkaa kuin Sipilän aktiivimallilla.

ILMOITUS

Eläkeputken leikkaaminen nyt kovan, pitkälti koronapandemian seurauksena syventyneen työttömyyden aikana on järjenvastaista. Työtä on tarjolla rajallisesti.

Eläkeputkessakin on ollut rajallinen määrä ihmisiä. Viime vuonna 13 000 työtöntä sai yli 500 päivää työttömyysturvaa. Viimeksi kuluneiden reilun kymmenen vuoden aikana eläkeputkessa olevien määrä on vaihdellut 9 000:n ja 21 000:n välillä.

Ikääntyneiden työllistymistä vertaillaan usein Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Suomessa ikääntynyt on työssä harvemmin kuin näissä maissa.

Ikääntyneistäkin 55–59-vuotiaat ovat työssä muiden Pohjoismaiden tapaan, vaikka työllistyminen tippuu Suomessa 55 vuoden jälkeen, lähes 18 prosenttiyksiköllä 66,8 prosenttiin tuoreimpien tilastojen mukaan. Kuusikymppiset plus ovat työllistymisen kannalta heikoin lenkki.

Työllisyysasteen eroja selittää osin osa-aikatyöllisyys. Ruotsissa ikääntyneiden osa-aikatyöllisyys on 7,5 prosenttia korkeampi. Jos Suomen työllisyys muutetaankin kokoaikaiseksi, ikääntyneiden työllisyysaste ei ole enää muita maita dramaattisesti matalampi.

Suomessa osa-aikatyöllisyyteen suhtaudutaan nihkeästi, syystäkin. Palkan pitää riittää elämiseen eikä matalapalkkainen osa-aikatyö elätä. Eläkeputkessakin suurin osa on juuri pienipalkkaisia.

Eläkeputken leikkauksilla on kova sosiaalinen hinta. Eläkeputki pehmentää taloudellista ahdinkoa. Työttömyyskassojen yhteisjärjestön (TYJ) mukaan keskimääräinen päiväraha oli viime vuonna 1 458 euroa. Kelan maksama tuki on keskimäärin 724 euroa.

Eläkeputken katkettua suuri joukko tippuisi Kelan työttömyysturvalle. Tämä joukko kasvaa koronan seurauksena. Eläkeputken leikkaaminen kolahtaisi väistämättä työttömiin, jotka terveydellisistä syistä, koulutuksen puuttuessa tai jostain muusta syystä jäävät työttömäksi.

Elokuussa valtiovarainministeriö latasi kovat, ikääntyviä koskevat lääkkeet pöytään. Kaikki työttömyyttä pehmentävät toimet olisi leikattu surutta. Mikä olisi sopinut Sipilän hallitukselle, ei sovi Marinin hallitukselle.

Kokoomus antoi täyden tukensa valtiovarainministeriön koville lääkkeille. On onni, ettei Sipilän hallitus ole tekemässä päätöksiä.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!