Vuoden 2018 viimeiset lumisateet koettelevat Saloa. Ulos ei tohdi mennä. Pitkä videopelirupeama on vaatinut veronsa. Aleksi (nimi muutettu) on päättänyt astua hyisevään ulkoilmaan ostamaan energiajuomaa läheisestä marketista.
Kaupasta poistuessaan Aleksin eteen kurvaa siviilimallinen poliisiauto, ja ulos astuu kaksi siviilivaatteisiin pukeutunutta poliisimiestä. He esittäytyvät poliiseiksi.
– Minulla on nuoruudesta, noin kymmenen vuoden takaa yksi kiinni jääminen kannabiksesta. Arvelen, että he epäilivät minun hakeneen marketista kannabista sisältäneen postipaketin. Muuta selitystä tälle en keksi, eikä tarkastuksen syytä kerrottu minulle sen tarkemmin. En ole poliisin tuttu Salossa, selventää Aleksi.
Taskulampulla housuihin katsomista tulisi arvioida voimakkaana puuttumisena henkilön perusoikeuksiin ja intimiteettisuojaan.
Aleksi näyttää ostoksiaan ja pyytää kertomaan miksi he epäilevät häntä kannabiksen hallussapidosta.
– Kyseinen poliisi tarkasti taskuni. Sen jälkeen hän pyysi minua raottamaan housuja, jotta voisi katsoa alushousujeni sisään taskulampulla. Hän epäili, että olisin kätkenyt huumeita alushousuihin. Tutkinta suoritettiin keskellä katua.
Poliisi ehdotti Aleksille, että he voisivat mennä myös poliisiasemalle tekemään tarkastuksen. Ajan säästämiseksi hän kuitenkin suostui kadulla tehtävään tarkastukseen.
– En ajatellut siinä tilanteessa muuta kuin että pääsisin äkkiä tilanteesta pois. Jälkeen päin ajateltuna toimenpide tuntui loukkaavalta, enkä kykene luottamaan poliisiin enää samalla tavalla kuin ennen.
– He eivät tarjonneet minulle papereita tapahtuneesta. Nykyään nauhoitan kaikki kohtaamiset poliisiviranomaisten kanssa, lisää Aleksi.
Aleksi ei ole ainut kenen housuihin on katsottu
Aleksi kertoo ottaneensa asiasta selvää tapahtuneen jälkeen. Hän jäi pohtimaan miksi ei saanut tilanteesta mitään kirjallista aineistoa mukaansa.
– Tein kantelun Lounais-Suomen poliisilaitokselle. Tämän jälkeen tein vielä tapauksesta kantelun oikeusasiamiehelle. Halusin selvittää onko tällainen toiminta lainvoimaista.
Aleksin ensimmäinen hallintokantelu vuonna 2018 käsiteltiin Lounais-Suomen poliisin oikeusyksikössä. Hallintokantelun ratkaisussa poliisin todettiin toimineen laillisesti. Kyseisessä kanteessa otettiin kantaa lähinnä pakkokeinojen laillisuuteen, ei pakkokeinopöytäkirjan ja rikosilmoituksen kirjaamatta jättämiseen.
Asia kuitenkin lähti selviämään Aleksin tehtyä kantelun oikeusasiamiehelle. Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa valtion viranomaisten toimintaa. Hän halusi saada varmuuden, olivatko toimet todella lainmukaisia.
Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen huomauttaa ratkaisussaan, että taskulampulla housuihin katsomista tulisi arvioida voimakkaana puuttumisena henkilön perusoikeuksiin ja intimiteettisuojaan.
Aleksi pohtii, että pelkästään Salossa tapahtuu paljon poliisien toimia, jotka kohdistuvat nimenomaan laittomien päihteiden käyttäjiin, mutta käytännöt eivät välttämättä ole lainhengen mukaisia.
– Tämä pistää miettimään heidän toimintaa. Kuinka pitkälle poliisi on valmis venyttämään omia ohjeistuksiaan ja lakia? Tiedän, että Salossa tätä tapahtuu paljon.
Nimettömänä haastattelun antanut henkilö vahvistaa Aleksin havainnot.
– Minulle on tehty samoin, eikä mitään löytynyt.
Paljastavatko salanauhoitteet poliisin ristiriitaiset lausunnot?
Oikeusasiamies Jääskeläinen huomauttaa, että julkinen paikka ei ole soveltuva perusteelliselle tarkastukselle, ja se tulisi suorittaa sitä varten varatussa erillisessä tilassa. Tarkastus tulisi myös suorittaa hienotunteisesti.
Oikeusasiamies Jääskeläinen painottaa ratkaisussaan, että tarkastuksen tuloksettomuus ei ole peruste jättää kirjaamatta pakkokeinopöytäkirjaa ja rikosilmoitusta. Myöskään kiireinen huumausainevalvonta ei ole peruste tämän kaltaisten virallisten dokumenttien laiminlyömiselle.
Tapahtuneen jälkeen Aleksi joutui uudestaan tekemisiin samaisten poliisien kanssa. Hän oli kävelemässä kadulla, kun poliisit pysäyttivät hänet ja hänen ystävänsä. Tällä kertaa heitä epäiltiin kannabiksen välittämisestä. Mitään ei taaskaan löytynyt.
Aleksi päätti nauhoittaa tapahtuneen puhelimen äänitallentimella. Tallenteelle poliisi muistelee tarkoin tapahtunutta Aleksille.
Kansan Uutisten saamien äänitallenteiden perusteella poliisi myöntää tapahtumat kiivaan keskustelun päätteeksi. Hän ei kuitenkaan muistanut tapahtunutta tarkoin antaessaan selvitystä Lounais-Suomen poliisin oikeusyksikölle. Samoja tarkkoja lausumia ei myöskään löydy oikeusasiamiehen ratkaisusta.
Ääninauhalla vanhempi konstaapeli selvittää asiaa Aleksin kanssa ja kertoo, miksi he päätyivät katsomaan hänen alushousuihin. Oikeusasiamiehen ratkaisussa vanhempi konstaapeli kuitenkin kertoo, että kantelijan kuvaama tapahtuma on saattanut tapahtua, mutta ei muista yksityiskohtia.
– Kun viimeksi katsottiin, niin siinä haisi jossain ruoho ja epäilin, että olit jointin polttanut tai jotain, selventää vanhempi konstaapeli tilannetta Aleksille hänen salanauhoitteessaan.
Aleksi ei ole vakuuttunut poliisin lausunnoista.
– On perin outoa, että poliisi muistelee minulle tapahtumaa yksityiskohtaisesti, mutta heti, kun pitäisi antaa virallinen lausunto, ei yhtäkkiä muistetakaan asioita tarkasti. Mielestäni tämä on vastuun pakoilua.
Tapauksesta keskusteltu Lounais-Suomen poliisissa
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen teettämän päihdetutkimuksen (2019) mukaan noin 700 00 suomalaista on kokeillut kannabista. Vuoden aikana kannabista on käyttänyt noin 200 000 henkeä. Aktiivikäyttäjiä on arviolta noin 6000–8000 henkeä.
Lounais-Suomen valvonta- ja hälytystoimintasektorin johtaja Stephan Sundqvist pohtii, missä menee henkilön tarkastuksen ja poliisitoimien tuloksellisuuden rajat ja hyödyt, kun puhutaan kannabiksesta ja sen yleisyydestä väestön keskuudessa.
– Poliisi kohtaa paljon päihteidenkäyttäjiä. Lähdemme toiminnassamme aina siitä, että huumausainevalvonta, ja poliisiin toiminta on tuloksellista. Tämän tulisi taas näkyä kaupunkien turvallisuutena. Poliisin toimintaa ohjaa myös suhteellisuusperiaate. Poliisin toimenpiteiden pitää olla oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden.
Sundqvist on tietoinen Salon tapauksesta ja oikeusasiamiehen ratkaisusta. Hänen mielestään alushousuihin katsominen ei ole poliisin jokapäiväinen toimi.
– Kun poliisiin kohdistuu moitteita, aiheuttavat ne aina keskustelua meidän organisaatiossa. Näkemykseni on, että tässä tapauksessa olisi ollut mielekästä tarkistaa henkilö siihen kuuluvassa tilassa, joko autossa tai poliisilaitoksella, ja näin varjella henkilön intimiteettisuojaa.
Sundqvist jakaa oikeusasiamiehen näkemyksen siitä, että rikosilmoitus ja pöytäkirja tulisi tehdä aina, kun pakkokeinoja sovelletaan kenttätyössä.
– On totta, että tämänkaltainen toiminta voi heikentää kansalaisen, mutta myös poliisin oikeusturvaa. Se on oikeudellinen ongelma. Sillä lain mukaan tällaisesta toiminnasta pitäisi laatia aina pakkokeinopöytäkirja. Uskon, että poliisi toimi tässä oikein, mutta meidän pitää kyetä osoittamaan se jälkeen päin. Nyt se ei ole mahdollista, pahoittelee Sundqvist.
Lounais-Suomen poliisin oikeusyksikkö ei osaa tarkasti vastata, miksi dokumenttien kirjaamatta jättämistä ei ole huomioitu, kun ensimmäistä kantelua on käsitelty. Oikeusasiamies Jääskeläinen toteaa, että henkilöntarkastuspöytäkirjan puuttuminen, ja sen huomiotta jättäminen ensimmäisessä kanteessa Lounais-Suomen poliisin oikeusyksikön toimesta on rike kantelijan oikeusturvan kannalta.
– En muista tapausta tarkasti, mutta tässä on tapahtunut virhe, se on selvä. Nämä asiat tulisi tarkistaa. Tämä on edelleen selvityksen alla ja toivon, että tästä opitaan, kertoo rikosylitarkastaja Jukka Vanhatalo Lounais-Suomen poliisin oikeusyksiköstä.