Lehtikuva/Jim Watson

Vaalikartta ja Trumpin vetovoima voivat selittää republikaanien vahvaa tulosta kongressissa

Joe Biden voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit, mutta muilla rintamilla toissaviikkoisten vaalien tulos oli pettymys demokraattipuolueelle. Odotettua sinistä aaltoa ei tullut etenkään kongressissa: senaatissa toiveet enemmistön saamisesta jäivät Georgian tammikuun uusintavaalien varaan, ja edustajainhuoneessa demokraatit menettivät paikkoja, vaikka säilyttävätkin enemmistön.

Myös paikallistasolla demokraateilla meni kehnosti, ja toiveet ryövätä republikaaneilta osavaltioiden edustajainhuoneita ja senaatteja eivät toteutuneet.

Jälkipyykki demokraattien sisällä on alkanut – miksi epäsuositun presidentti Donald Trumpin vastustaminen ei riittänyt antamaan maanvyörymävoittoa?

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Anna Kronlund näkee ainakin kaksi selitystä demokraattien odotettua heikommalle menestykselle. Toinen on vaalikartta, ja toinen on se, että republikaanit näyttävät saaneen viestinsä paremmin läpi.

Demokraateilla oli enemmän puolustettavaa edustajainhuoneessa

ILMOITUS

Vaalikartasta teki edustajainhuoneessa epäsuotuisan se, että demokraatit saivat kahden vuoden takaisissa välivaaleissa erinomaisen tuloksen ja ottivat edustajainhuoneen haltuunsa.

– Heillä oli pitkästä aikaa edustajainhuoneen osalta puolustettavaa toisin kuin republikaaneilla, Kronlund muistuttaa.

Moni demokraattien vuonna 2018 valtaamista vaalipiireistä oli perinteisesti tasaväkinen tai konservatiiveihin kallellaan, joten republikaaneilla oli tänä vuonna paljon mahdollisuuksia iskeä takaisin.

Muutama edustajainhuoneen paikka on vielä ratkeamatta ääntenlaskun ollessa kesken, mutta selvää on, että demokraatit menettävät kymmenkunta paikkaa.

Sitoutumattoman Cook Political Report -julkaisun mukaan demokraatit saavat edustajainhuoneeseen reilut 220 paikkaa ja republikaanit noin 210 paikkaa. Vuoden 2018 välivaaleissa demokraatit veivät edustajainhuoneen paikat 235–199.

Tulos on puolueelle pettymys etenkin siihen nähden, että gallupien perusteella demokraattien odotettiin pikemminkin kasvattavan enemmistöään.

Senaatissa jännitys pitkittyy

Senaatissa vaalikartan piti olla demokraattien kannalta parempi, koska uudelleenvalintaa hakeneiden joukossa oli enemmän republikaaneja kuin demokraatteja. Käytännössä kaikki tasaväkisiksi arvioidut kisat kääntyivät kuitenkin lopulta republikaaneille. Vain Coloradossa ja Arizonassa demokraatit onnistuivat syrjäyttämään istuvat republikaanisenaattorit.

– Vaikka republikaaneilla oli enemmän paikkoja auki, ne olivat enimmäkseen osavaltioissa, jotka menivät kuitenkin aika pitkälle Trumpille. Eli Trumpin hyvä menestys ja senaattoreiden hyvä menestys seurasivat toisiaan.

Demokraatit olivat haaveilleet myös nimekkäiden republikaanisenaattorien kuten Mitch McConnellin ja Lindsey Grahamin kukistamisesta, ja demokraatit satsasivat näihin senaattikisoihin kymmeniä miljoonia dollareita. He kuitenkin säilyttivät paikkansa isoilla marginaaleilla.

Kronlund näkee, että demokraattien odotukset kongressissa olivat ehkä liian korkealla todellisuuteen nähden.

Senaatin hallinta ratkeaa tammikuun alussa, jolloin Georgian osavaltiossa käydään kahdet uusintavaalit. Demokraattien pitäisi voittaa ne molemmat yltääkseen 50–50-tilanteeseen, jossa tulevan varapresidentin Kamala Harrisin ääni takaisi puolueelle hiuksenhienon enemmistön senaattiin. Presidentinvaaleissa Biden voitti Georgian vain reilulla 10 000 äänellä, joten senaatinvaaleista on odotettavissa tasaiset.

Trumpin imu auttoi muita republikaaneja

Yksi selkeä selitys republikaanien menestykselle on presidentti Trump. Hän saattoi olla demokraateille vaaleissa sekä siunaus että kirous.

Samaan aikaan kun Trumpin vastustaminen houkutteli demokraatteja äänestämään ennätysmäärin ja teki Joe Bidenista kaikkien aikojen eniten ääniä presidentinvaaleissa saaneen ehdokkaan, presidentti veti uurnille myös ennätysmäärän republikaaneja. Trump herättää omien kannattajiensa keskuudessa innostusta, johon harva poliitikko on aiemmin pystynyt.

Cook Political Reportin vaalianalyytikko David Wasserman esitti NBC:n Meet The Press -ohjelmassa teoriansa siitä, että Trumpin mukanaolo vaaleissa saattoi auttaa republikaaneja kahdella tavalla.

– Ensinnäkin hän innosti monia passiivisia konservatiivisia äänestäjiä, jotka eivät normaalisti äänestäisi, ja toisaalta se antoi sitoutumattomille äänestäjille mahdollisuuden osoittaa suuttumuksensa Trumpia kohtaan ja äänestää kuitenkin samalla mieleisiään republikaaneja muihin virkoihin.

Vuoden 2018 välivaaleissa Trumpin nimeä ei ollut äänestyslipuissa, jolloin moni laiskemmin äänestävä republikaani jäi kotiin. Trumpia vastustavilla maltillisilla konservatiiveilla taas ainoa tapa protestoida presidenttiä vastaan oli äänestää demokraatteja kongressiin, mikä saattoi osaltaan auttaa puolueen välivaalivoittoon.

Oliko viesti liian vasemmalla?

Kronlundin mukaan demokraattien sisällä on käyty keskusteltua siitä, miksi puolueen viesti ei tehonnut odotetulla tavalla. Jotkut ovat pohtineet sitä, korostivatko demokraatit vaaliviestinnässään liikaa progressiivisia tavoitteita liittyen esimerkiksi ilmastonmuutokseen, terveydenhoitoon tai poliisin uudistamiseen.

Puolueen vasemman laidan tavoitteet ovat saaneet mediassa paljon näkyvyyttä, vaikka monet demokraattiehdokkaista ovat varsin maltillisia.

– Republikaanien strategia demokraattien niputtamiseksi yhdeksi vasemmistoksi jollain tavalla onnistui, Kronlund arvioi.

Toisaalta demokraattien vasemman laidan johtohahmoihin kuuluva kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortez on torjunut kritiikin liiasta progressiivisuudesta ja sanonut puolueen hyödyntäneen digitaalisia viestintäkanavia heikosti.

Kronlundin mukaan republikaanienkin arvioissa vaalituloksesta on korostettu sitä, missä demokraatit epäonnistuivat, eikä niinkään sitä, mitä he tekivät oikein.

Republikaanisenaattori Mitt Romneyn mielestä vaalitulokset osoittavat, että amerikkalaiset haluavat pohjimmiltaan republikaanien ajamaa politiikkaa. Romneyn mukaan Trumpin tappiossa oli kyse enemmän siitä, että äänestäjät torjuivat hänen persoonansa ja käytöksensä.

Niukka enemmistö tietää vaikeuksia

Vaalitulos tietää joka tapauksessa tulevalle presidentille Bidenille hankaluuksia, kun hän yrittää toteuttaa uudistuksia. Hän saattaa olla vuosikymmeniin ensimmäinen presidentti, joka aloittaa ensimmäisen kautensa jakautuneen kongressin kanssa.

Niukempi enemmistö edustajainhuoneessa tarkoittaa sitä, että edustajainhuoneen puhemiehellä Nancy Pelosilla on kovempi työ saada kaikki demokraattiedustajat äänestämään Bidenin hallinnon lakialoitteiden puolesta.

– Hän ei voi kauheasti menettää omia äänestäjiä sieltä. Ja jos senaatti menee republikaaneille, Bidenin täytyy hakea kompromisseja niiden aloitteiden kohdalla. Mutta siinä on taas se haaste, ettei voida menettää niitä progressiivisia ääniä demokraattien puolelta, Kronlund sanoo.

Tasainen tilanne kongressissa voi siis tuoda demokraattien sisäiset jakolinjat vahvemmin esiin.

Vaikka paikallistason vaalit jäävät yleensä presidentin- ja kongressivaalien varjoon, on niilläkin suuri merkitys tulevien vuosien kannalta.

Tämän vuoden väestönlaskennan jälkeen edustajainhuoneen vaalipiirit piirretään uudelleen, ja siitä ovat vastuussa osavaltioparlamentit. Koska republikaanit säilyttävät niskalenkin paikallistasolla, pystyy puolue jatkossakin tekemään useammissa osavaltioissa vaalipiireistä itselleen suotuisia.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!