Ruotsissa on rekisteröity vuorokauden kuluessa 42 koronavirukseen aiheuttamaan tautiin liittyvää kuolemantapausta, kertoo maan kansanterveysviranomainen. Covid-19-taudin lasketaan vaatineen Ruotsissa koko epidemian aikana jo 6 164 ihmisen hengen.
Uusia koronavirustartuntoja on kansanterveysviranomaisen mukaan havaittu viimeksi kuluneen vuorokauden aikana peräti 5 990.
Tämä tarkoittaa toistasataa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuollutta viikossa. Tartuntatapaukset kasvussa lähes kaikilla alueilla. Testauskapasiteetti lopussa monilla alueilla. Tartunnat levinneet jälleen myös vanhainkoteihin.
”Naapurimaamme saivat tartuntojen leviämisen kuriin.”
Kuin keväällä
Ruotsin koronaepidemiantilanne näyttää nyt yhtä synkältä kuin keväällä, ellei jopa pahemmalta. Eikä näin pitänyt käydä. Valtionepidemiologi Anders Tegnell myönsi jo viikko sitten, kun päivittäisiä tartuntoja oli huomattavasti nykyistä vähemmän, että ennusteet olivat menneet pieleen. Piti tulla paikallisia tartuntaryppäitä, tulikin laaja toinen epidemia-aalto koko yhteiskuntaan.
Ruotsissa pohditaan nyt syitä tapahtuneelle. Karoliinisen instituutin lääketieteellisen epidemiologian professori Jonas F. Ludvigsson ei itsekään odottanut keväällä laajaa toista aaltoa, mutta viruksesta ei hänen mukaansa näköjään tiedetty tarpeeksi.
Uutistoimisto TT:n haastatteleman Ludvigssonin mukaan tiukkojen rajoitustoimien puutteesta ei näytä oleva kyse, sillä esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoja säätäneissä ja ravintoloita sulkeneissa Belgiassa, Ranskassa ja Britanniassa tilanne on vielä Ruotsiakin huonompi.
Hyvä tilanne eurooppalaisittain
Muuhun Eurooppaan verrattuna Ruotsin tilanne onkin vielä suhteellisen hyvä, mutta lähimpiin naapureihin Suomeen ja Norjaan verrattuna paljon huonompi. Ludvigssonin mukaan kolmen Pohjoismaan välillä on merkittäviä eroja.
– Ei vähiten mitä tulee alueisiin, joilla asutaan ahtaasti ja joista epidemia sai Ruotsissa ensimmäisenä otteen keväällä, sellaisia alueita ei Suomessa ole. Suomessa on myös vähän Euroopan ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia, joista monet sairastuivat Ruotsissa epidemian alkuvaiheessa, Ludvigsson sanoo.
Tartuntatautien torjuntaan erikoistunut professori Jan Albert Karoliinisesta instituutista arvioi myös, että Suomen ja Norjan nopeammat ja tehokkaammat toimet keväällä selittävät maiden välisiä eroja.
– Naapurimaamme saivat tartuntojen leviämisen kuriin keväällä ja on mahdollista, että sen vaikutus tuntuu yhä, Albert sanoo Aftonbladet-lehdelle.
Mielenkiintoista jo toistamiseen heikkenevässä Ruotsin koronatilanteessa on se, että tämän kuun alussa julkaistun kyselyn perusteella selkeä enemmistö ruotsalaisista luottaa viranomaisten ja erityisesti Kansanterveysviranomaisen kykyyn hoitaa koronakriisiä.
Laki rajoittaa hallitusta
Ruotsi koronatoimissa painopiste on ollut vahvasti suosituksissa ja ohjeissa, joita on nyt kiristetty suurimmalla osalla maan alueita. Paljon muuta ei nykyinen lainsäädäntö hallitukselle mahdollistakaan.
– Hallituksella ei ole yleistä oikeutta ryhtyä erityistoimiin kriiseissä. Rajoitusten täytyy olla aina suhteutettuja siihen, mitä halutaan saavuttaa, ja niillä pitää todella olla ne vaikutukset, mitä tavoitellaan, sanoo julkisoikeuden professori Henrik Wenander Lundin yliopistosta TT:lle.
Toistaiseksi Ruotsin hallitus on rajoittanut julkisten kokoontumisten osallistujamäärää järjestyslain nojalla. Viikon kuluttua astuu voimaan alkoholilain nojalla kielto anniskella alkoholia kello 22:n jälkeen. Keväällä koululakiin tehty muutos mahdollistaisi koulujen sulkemisen, mutta sitä ei harkita.
Keväällä oli kolmen kuukauden ajan voimassa laki, jonka nojalla olisi ollut mahdollista sulkea kauppakeskusten, ravintoloiden ja kirjastojen kaltaisia kohteita. Laki kuitenkin raukesi ennen kuin sitä käytettiin kertaakaan, eikä laille ole haettu jatkoa.
Parhaillaan Ruotsin sosiaaliministeriössä valmistellaan uutta pandemialakia, jonka sisällön on arveltu olevan kevään tilapäisen lain kaltainen. Uusi laki valmistuu kuitenkin vasta ensi kesäksi.