Suomalaisista vain pieni osa tietää, paljonko tuloista keskimäärin maksetaan eläkemaksuja. Puolet ei osaa antaa mitään arviota maksun suuruudesta ja yli neljäsosa arvioi sen alakanttiin, käy ilmi Eläketurvakeskuksen ETK:n kyselystä.
Eläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Maksulla katetaan valtaosa eläkkeiden rahoituksesta.
Vain 13 prosenttia vastaajista osasi arvioida maksun suuruuden jotakuinkin oikein. ETK:n ekonomin Sanna Tenhusen mukaan selitys tähän voi löytyä palkansaajien palkkakuitista. Siinä näkyy vain työntekijältä palkasta perittävä maksu, mutta ei työnantajan osuutta.
Eläketurva kiinnostaa eri tavalla eri ikäisiä.
– Sen sijaan yrittäjät maksavat maksunsa kokonaan itse, heille työeläkemaksun suuruus ilmenee selkeämmin. He myös erottuvat ryhmänä, joka tietää eläkemaksun tason oikein muita useammin, Tenhunen kertoo tiedotteessa.
Yrittäjien ohella parhaiten maksun oikean tason tiesivät korkeakoulutetut ja korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvat, huonoiten taas naiset, perusasteen koulutuksen saaneet, eläkeläiset sekä alimpiin tuloryhmiin kuuluvat.
Yksityisalojen eläkemaksusta työntekijän osuus on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 8,65 prosenttia. Työnantajan maksuosuus on keskimäärin 16,95 prosenttia. Työnantajan osuutta alennettiin keväällä tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä koronapandemian aiheuttaman talouskriisin vuoksi.
Vanhuuseläkkeen ikäraja tuttu asia
Kyselyssä selvitettiin myös muuta eläketietoutta. Tutuin asia oli se, että vanhuuseläkeikäraja ei ole vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen enää kaikille sama, vaan se riippuu syntymävuodesta. Tämän tiesi liki kolme neljäsosaa vastaajista.
Heikoiten tiedettiin se, että työeläkettä karttuu myös lapsen kotihoidosta sekä tutkintoon johtavasta opiskelusta.
– Eläketurva kiinnostaa eri tavalla eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Esimerkiksi työttömät tuntevat muita paremmin oikeuden osittaiseen vanhuuseläkkeeseen, ETK:n tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen sanoo.
Kyselyyn vastasi noin 1 700 iältään 25–67-vuotiasta suomalaista loppuvuodesta 2019.