Lehtikuva/Roni Rekomaa

Varapuheenjohtajien kannanotoissa näkyy puolueen jakautuminen perussuomalaisia myötäileviin ja liberaalilinjasta kiinni pitäviin.

Kokoomuksen oppositiopolitiikassa on jo kuukausia näkynyt, että huonojen kannatuslukujen seurauksena osa kansanedustajista haikailee omiltaan perussuomalaisempaa politiikkaa. Liberaalisiipi on näkymättömämpi.

Jako ei rajoitu vain perinteisiin poliittisiin teemoihin. Viikon kuuma puheenaihe on nuorten jengiväkivalta . Siinä kokoomuksen varapuheenjohtajat ja mahdolliset, jopa todennäköiset, seuraavan puoluekokouksen puheenjohtajaehdokkaat ovat täysin eri linjoilla.

Varapuheenjohtaja, viime vaalikaudella oikeusministerinä toiminut Antti Häkkänen myötäili heti tiistaina Ilta-Sanomien haastattelussa perussuomalaista lähestymistapaa, jossa Suomi on ”Ruotsin tiellä”.

Häkkäsen mukaan Suomessa alkaa syntyä rinnakkaisyhteiskunta, jossa henkilöt eivät enää pelaa suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen mukaan.

– Jos meillä alkaa olla ulkomaalaistaustaista nuorisoa, jossa esiintyy virkavallan ja lain noudattamisen väheksymistä. Ilmiö on sama kuin Ruotsissa, pienemmässä mittakaavassa vielä. Ruotsi, Belgia ja osittain Ranska ovat esimerkkejä maista, joissa on epäonnistuttu maahanmuutossa. Kontrolli on pettänyt ja kotouttamisessa on oltu liian sinisilmäisiä, Häkkänen jatkoi.

ILMOITUS

Entinen oikeusministeri sanoi sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) antavan ymmärtää, että rikokset ovat yhteiskunnan vika ja yhteiskunta on ajanut ihmiset tekemään rikoksia.

Suomi on nyt turvallisempi

Häkkänen liittää keskustelun suoraan maahanmuuttoon.

Kokoomuksen varapuheenjohtajistoon myös kuuluva kansanedustaja Elina Lepomäki on täysin eri linjoilla. Suomi ei ole luhistumassa jengiväkivaltaan, hän kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan .

Lepomäki kertaa tilastoja, joiden mukaan rikollisuus on Suomessa vähentynyt 30 vuodessa trendinomaisesti ja nuorten tekemien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten lukumäärä on ollut 10 vuoden ajan tuntuvassa laskussa.

”30 vuodessa ulkomaalaistaustaisten ihmisten lukumäärä on 11-kertaistunut (!). kansainvälistyminen ei ole johtanut laajaan turvattomuuteen, vaikka väkivaltarikollisuus onkin joissain maahanmuuttajaryhmissä tuntuvasti korkeampaa kuin kantaväestössä. Vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisen väestön ikävakioitu rikostaso muiden kuin liikennerikosten osalta oli 428 rikosta ja suomalaistaustaisen väestön 365 rikosta 10 000 asukasta kohti”, Lepomäki kirjoittaa.

Näköalattomuus altistaa väkivallalle

Viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana rikosepäilyt ovat vähentyneet Suomessa tuntuvasti, ulkomaalaistaustaisten vielä enemmän kuin suomalaistaustaisten.

Lepomäki kirjoittaa, että pelkästään huumausaine- ja väkivaltarikoksiin keskittyminen ei riitä, vaan tarvitaan viranomaisyhteistyötä ja nuorille polkuja kiinnittyä yhteiskuntaan.

”Mitä näköalattomammaksi ihmisen elämä muodostuu, oli sitten nuori tai vanha, sitä alttiimpi hän on käyttämään väkivaltaa.”

Syrjäytymisen ehkäisemistä koko laajassa merkityksessään kokoomuksen varapuheenjohtaja pitää kansakunnan keskeisimpänä haasteena.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!