Kolme vuotta sitten oli lainsäädännön arviointineuvoston hampaissa Sipilän hallituksen sote-esitys valinnanvapaudesta. Risuja tuli pitkä lista ja loppu onkin historiaa.
Valinnanvapaus upposi sote-uudistuksen kaatuessa. Näissä jälkimainingeissa myös hallitus kaatui. Tällä viikolla arviointineuvoston julkaisema lista koko sote-uudistuksesta on maltillisempi.
Arviossa perätään esityksen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, laatuun, yhdenvertaisuuteen ja kustannusten hillintään. Erityisesti arviointineuvostoa tuntuu arveluttavan hyvinvointialueiden määrä.
Jo Sipilän hallituksen esitystä kritisoitiin maakuntien suuresta määrästä. Maakunnat, kuten hyvinvointialueetkin ovat väestöpohjaltaan ja palvelujen tarpeiltaan erilaisia.
Viime kädessä vastuu palveluista jääkin valtiolle, elleivät hyvinvointialueen omat rahkeet riitä.
Arviointineuvosto kuunnellut herkällä korvalla lobbareita
Myös tässä esityksessä arviointineuvostoa hiertää sote-yritysten rooli. Hallitus joutuu vielä täydentämään sote-uudistuksen vaikutuksia yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon yritysten liiketoimintaan.
Hallituksen lähtökohta on, että yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut täydentävät julkisia palveluja. Arviointineuvosto on kuunnellut alan lobbareita herkällä korvalla.
Valinnanvapauden kaaduttua yksityiset palvelut eivät päässeet valtaamaan sote-markkinoita. Elinkeinoelämän keskusliiton sote-palveluista vastaava johtaja Ilkka Oksala esitti Twitterissä uudelleenvalmistelua.
Sote-esitys on syytä palauttaa huolelliseen uudelleenvalmisteluun. Arviointineuvoston mukaan lakiesityksessä ei ole pystytty osoittamaan, miten uudistus parantaa palveluja verrattuna siihen, että uudistus jätetään tekemättä. Taitaa tulla sutta ja sekundaa. https://t.co/CYPk3Zc2SA
— Ilkka Oksala (@IlkkaOksala) November 11, 2020
Alan yrityksiä edustava Hyvinvointiala HALI ry on rummuttanut säännöllisin välein epäluottamustaan sote-esitykselle. Järjestöä närästää valtion rahoitus ja tulkinta ostopalvelujen rajoittamisesta.
Arviointineuvosto sitoo kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamisen yksityisiin ostopalveluihin. Kunnissa kokoomus ja keskusta ovat ajaneet ostopalveluja ja ulkoistamisia kustannuksiin vedoten.
Hyvinvointialueille verotusoikeus
Sote-uudistus lähtee liikkeelle valtion rahoituksella, johon sisältyy myös oikeus lisärahoitukseen. Tulevaisuudessa hyvinvointialueet saavat verotusoikeuden.
Myös arviointineuvosto pitää tärkeänä verotusoikeuden toteuttamista. Näin hillittäisiin kustannuksia arviointineuvoston näkemyksen mukaan olennaisesti.
Verotus on myös hyvinvointialueiden itsemääräämisoikeuden kannalta tärkeää. Pidemmän päälle sote-palvelujen tiukka sitominen rahoituksella valtion ohjaukseen ei ole perusteltua.
Hallituksen palvelujen tarpeen huomioon ottava rahoitusmalli on lähtökohtaisesti perusteltu. Iso kiista kuitenkin tulee hyvinvointialueiden rahoituksesta, koska jotkut hyötyvät ja toiset taas häviävät.
Ennaltaehkäisyn painoarvoa lisättävä
Hallituksen on syytä vielä pohtia ennaltaehkäisyä. Kuntien rahoituksessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osuus on vain yksi prosentti. Tarpeen kasvu on sidoksissa ennaltaehkäisyyn.
Ennaltaehkäisy – kauniista puheista huolimatta – on jäänyt kunnissa aivan liian vähälle huomiolle. Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun seuraukset hoitaakin hyvinvointialue?
Etenkin paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat hyötyvät sote-uudistuksesta, kun perusterveydenhuollon, erityissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelujen järjestäjänä olisi yksi taho.
Hallituksen on otettava vakavasti arviointineuvoston huoli kuntien kannustimien riittävyydestä sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tämä sama huoli oli jo Sipilän hallituksen sote-uudistuksesta.
Ennaltaehkäisyn vaikutuksetkin ovat mitattavissa. Mitä menetyksiä syntyy elinkaarella, jos esimerkiksi lapsi ei saa tukea ja lopulta lastensuojelun palveluja ajoissa?
Lasku elinkaarella saattaa olla satojatuhansia euroja.
Ennaltaehkäisyyn lisää paukkuja
Arviointineuvosto kiittelee yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia, mutta kaipaa konkretiaa. Sote-uudistuksen legitimiteetin kannalta on olennaista, että hyötyjä palvelujen käyttäjille avataan selkeästi.
Etenkin paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat hyötyvät sote-uudistuksesta, kun perusterveydenhuollon, erityissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelujen järjestäjänä olisi yksi taho.
Asiakas saa ajoissa oikeaa hoitoa tai hoivaa yhden ”luukun” kautta. Tämän varmistaminen on olennaista koko uudistuksen onnistumisen kannalta.
Näin syntyy myös paljon puhuttuja säästöjä. Palvelujen järjestämisvastuun keskittämisen on arvoitu myös vähentävän osaoptimointia.
Arviointineuvoston mukaan Uudenmaan erillisratkaisu voi sisältää osaoptimoinnin riskin. Sama taho ei järjestä kaikkia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtäviä.
Tästä tosin ollaan arvailujen varassa, koska HUS:n, hyvinvointialueiden ja Helsingin välillä ei ole vielä päätetty työnjaosta.