Suomi on Ruotsin tiellä ja palavat lähiöt ovat vain ajan kysymys. Tältä näyttää muutaman päivän jatkunut keskustelu, joka lähti liikkeelle Helsingin Sanomien tiistaisesta jutusta . Sen mukaan Helsingin ydinkeskustassa sekä osassa pääkaupunkiseudun lähiöitä kokoontuu vaarallisesti käyttäytyviä nuoria. Heitä on 100–150 ja valtaosa ulkomaalaistaustaisia, HS kertoi.
Jutussa haastateltu poliisin ennalta estävän toiminnon johtaja Jari Taponen täsmensi myöhemmin, että 150 rikoksilla oireilevaa nuorta ei ole yksi rikollisjoukko, kuten eivät tuhannet väkivaltarikoksista epäillyt aikuisetkaan, ja vaikka Helsingin asuinalueet eriytyvät, ollaan kaukana Ruotsista, jossa asuntopolitiikka on erilaista.
Taponen myös jakoi Twitterissä tilaston, jonka mukaan väkivaltarikoksia tekevien nuorten määrä Helsingissä on laskenut noin kolmasosaan kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta.
2011-2019 väkivaltarikoksia tekevien nuorten (15-17v) määrä Helsingissä on romahtanut n 420:stä 150:een. 2020 määrissä ei ole odotettavissa suurta muutosta.
Olemme seuranneet kehitystä erittäin tiiviisti ja puuttuneet yhteistyössä jokaiseen tietoon tulleeseen väkivaltarikokseen https://t.co/DBib6N4EQS pic.twitter.com/GvGc3XlmOd
— Jari Taponen (@JariTaponen) November 10, 2020
Odotettu mylly pyörii silti täysillä. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra twiittasi aiheesta yhdeksän kertaa kahden vuorokauden sisällä.
Sama "epäonnistuminen" on tapahtunut yhtä lailla maissa, joissa ei ole anteliasta ja universaalia hyvinvointiyhteiskuntaa.
Kyse on maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta, monikulttuurisuuspolitiikan epäonnistumisesta, lässyn lässyn -politiikan epäonnistumisesta.
(IS 10.11.) pic.twitter.com/kuGfaFfPjU
— Riikka Purra (@ir_rkp) November 10, 2020
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho toisti Iltalehden haastattelussa useamman kerran, että ”Suomi on Ruotsin tiellä”.
”Ei pidä paikkansa”
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan Halla-ahon väite ei yksinkertaisesti pidä paikkansa.
Ohisalo julkaisi eilen Twitterissä pitkän ketjun, jossa todetaan suomalaisen yhteiskunnan muuttuneen turvallisemmaksi, nuorten tekemien rikosten vähentyneen ja Suomen onnistuneen välttämään kaupunginosien ja asuinalueiden eriytymisen ja ongelmien kasautumisen tietyille alueille.
Ohisalon mukaan juuri perussuomalaiset kuitenkin vastustavat niitä keinoja, joilla yhteiskunnasta yritetään tehdä turvallisempi kaikille.
Perussuomalaiset eivät kuitenkaan näytä kannattavan niitä keinoja, joilla yhteiskunnasta tehdään turvallisempi kaikille. 6/
— Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) November 11, 2020
Perussuomalaiset esimerkiksi vastustavat Helsingissä uutta asumisen ja maankäytön ohjelmaa, koska se sisältää liikaa vuokra-asuntoja, joiden perussuomalaiset pelkäävät päätyvän maahanmuuttajille, Ohisalo kirjoitti.
Tämä pitää paikkansa.
Halla-aho sanoi eilen Helsingin kaupunginvaltuustossa, että ohjelman tavoite jopa 8 000 asunnon rakentamisesta vuodessa on ylimitoitettu eikä mahdollista kaupungin hallittavissa olevaa kasvua.
– Vuokra-asuntotuotannon suhteellisen osuuden samanaikainen kasvattaminen johtaa siihen, että segregaatio ja maahanmuuton haitalliset lieveilmiöt eivät vähene, vaan kasvavat, Halla-aho sanoi.
”Perussuomalaisten logiikka rasistinen”
Aiemmin syksyllä perussuomalaiset vastustivat myös koronalisää toimeentulotuen saajille, koska sitä saavat myös maahanmuuttajat.
Sen lisäksi, että perussuomalaisten logiikka on rasistinen, se on vahingollista niin pienituloisille maahanmuuttajille kuin syntyperäisille suomalaisillekin. Niille vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille, jotka apua kipeimmin tarvitsisivat. 10/
— Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) November 11, 2020
”Leimataan laaja joukko sivullisia”
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan nuorten syrjäyttämiseen, nuorten väkivaltaiseen käytökseen tai rikollisuuteen pitää suhtautua aina vakavasti ja pyrkiä tekemään yhteiskuntapolitiikkaa niin, että nuorten hyvinvoinnista huolehditaan ja tällaisia tilanteita ei pääse syntymään.
Andersson painotti Twitterissä, että asia ei ole maahanmuuttokysymys.
Nuorten väkivalta tai rikollisuus ei ole maahanmuuttokysymys. Kyse on pienestä ryhmästä nuoria ja liittämällä ilmiötä nimenomaan maahanmuuttoon, leimataan laaja joukko sivullisia nuoria, jotka joutuvat kohtaamaan rasismia ja syrjintää arjessaan jo muutenkin. 4/
— Li Andersson (@liandersson) November 12, 2020
”Kyse on pienestä ryhmästä nuoria ja liittämällä ilmiötä nimenomaan maahanmuuttoon, leimataan laaja joukko sivullisia nuoria, jotka joutuvat kohtaamaan rasismia ja syrjintää arjessaan jo muutenkin”, Andersson kirjoitti tänään aamupäivällä.
Oleellista hänen mukaansa on panostaa ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin, joista on saatu hyviä kokemuksia myös rikosten ennaltaehkäisyn suhteen. Sellaisia Anderssonin mukaan ovat ankkuritoimintaan osallistuvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja nuorisotoimesta.
”Tämän lisäksi tarvitaan merkittäviä parannuksia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Palveluketju on näiden elintärkeiden palveluiden osalta rikki, ja se näkyy isona paineena raskaiden ja korjaavien palveluiden puolella. Apua pitäisi nuorena saada nopeasti ja helposti.”
Nuorisotutkijasta kansanedustajaksi noussut Veronika Honkasalo kirjoitti heti tiistaina, että ”yhtäkään nuorta ei konkreettisesti auta se, että nuorisorikollisuudesta tehdään rasistinen lyömäase, jonka avulla päästään leimaamaan kokonaisia ihmisryhmiä ja vaatimaan kovia otteita ja rajoja kiinni”.
Perussuomalaiset ottavat HS:n jutusta kaiken irti. Olisi yllätys, jos he eivät nostaisi asiaa esiin myös eduskunnan kyselytunnilla iltapäivällä.