Venäjän johdolla Vuoristo-Karabahiin solmitulla tulitauolla on ainakin lyhyellä tähtäimellä edellytyksiä onnistua paremmin kuin aiemmilla vastaavilla yrityksillä, arvioi tutkijaesiupseeri Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta. Venäjän alueelle lähetettävä joukko on hänen mukaansa riittävä tilanteen valvontaan.
– Jos pitää paikkansa, että sinne on tulossa osia 31. ilmarynnäkköprikaatista, niin kyllä se on uskottava joukko. Rauhanturvaaminen ei ole välttämättä samanlaista kun meidän mielikuvamme YK:n rauhanturvaamisesta, mutta vajaat 2 000 sotilasta pystyy ainakin valvomaan kontaktilinjan, Pihlajamaa arvioi.
Merkittäviä maa-alueita haltuunsa saava Azerbaidzhan on hänen mukaansa kriisin selvä voittaja, eikä sillä ole luultavasti tarvetta uhmata tulitaukoa. Armenialaisten puolella taas on varmasti katkeruutta tappioista, mutta ei sotilaallista kykyä haastaa nyt solmittua tulitaukoa, Pihlajamaa arvioi.
Venäjä on nähty perinteisesti Armenian liittolaisena, mutta nyt myös Azerbaidzhanilla on syytä olla tyytyväinen Venäjän toimintaan.
– Jos Venäjä olisi tähän tiukasti puuttunut niin silloin Azerbaidzhanin edellytykset toimia olisivat olleet vähäisemmät. Nyt he saivat operoida aika rauhassa useita viikkoja, Pihlajamaa sanoo.
Vuoristo-Karabahin asema? Pakolaiset?
Azerit toki puhuivat alkuvaiheessa koko Vuoristo-Karabahin 舡vapauttamisesta舡 ja menohaluja olisi Pihlajamaan mukaan saattanut olla enemmänkin. Toisaalta viikkojen kuluessa resurssit kuluivat ja taistelujen jatkaminen olisi käynyt operatiivisesti yhä hankalammaksi.
– Kyllä tämä heidän näkökulmastaan meni kuitenkin yläkanttiin ja Azerbaidzhan pystyi saavuttamaan enemmän, kuin kukaan osasi etukäteen ajatella, Pihlajamaa arvioi.
Venäjä taas pelasi omalla toiminnallaan muut ulkovallat pois omalta takapihaltaan, ehkä Turkkia lukuun ottamatta. Pihlajamaan mukaan on vaikea nähdä, että Vuoristo-Karabahin tilannetta vuosikausia sovitelleella Etyjin Minskin-ryhmällä ja sen muilla puheenjohtajilla – Ranskalla ja Yhdysvalloilla – olisi alueella jatkossa merkittävää roolia.
Toisin ei lännessä ole edes ollut havaittavissa erityistä kiinnostusta puuttua Venäjän etupiirissä käytävään sotaan keskellä koronapandemiaa ja Yhdysvaltain vaalikaaosta.
– Venäjä on alueella juuri nyt aika määräävä toimija, mitä korostaa myös se, että Venäjä pystyy aika nopeasti toimeenpanemaan tällaisen rauhanturvaoperaation. Jos länsi lähtisi samanlaista tekemään, niin se olisi paremminkin viikkojen kun päivien asia, Pihlajamaa sanoo.
Pihlajamaan mukaan epävarmuutta tulevaisuuden osalta liittyy moniin kysymyksiin, joihin solmittu tulitauko ei vielä vastaa: Millainen on Vuoristo-Karabahin tuleva asema? Saavatko asukkaat jäädä Azerbaidzhanille luovutettaville armenialaisalueille vai joutuvatko he pakolaisiksi?