Vasemmistoliiton kansanedustajan Hanna Sarkkinen arvioi, että Suomen suurimmat kestävän kehityksen haasteet liittyvät ympäristöön. Hän piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen valtioneuvoston selonteossa YK:n kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta, Agenda 2030:stä.
Sarkkisen mukaan Agenda 2030:n tavoitteiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja syvällistä järjestelmätason yhteiskunnallista muutosta. Se edellyttää totuttujen ajatusmallien kyseenalaistamista.
– Albert Einsteinin sanoin: Olemme luoneet nykyisen maailman ajattelullamme, joten emme voi muuttaa sitä ilman, että muutamme ajattelutapaamme, Sarkkinen sanoo.
Me elämme kestämättömästi.
Päästöbudjetointia
Sarkkinen puhui ilmastopäästöistä.
– Me elämme kestämättömästi, tuotamme liikaa ilmastopäästöjä ja tuhlaamme luonnonvaroja, hän sanoo.
Sarkkinen ohjaisi talouden toimintaa ilmastokestävämmäksi. Vasemmistoliiton mielestä EU:n elvytyspaketin rahoista valtaosa on käytettävä reilun siirtymän tukemiseen ja ilmastokestävien työpaikkojen luomiseen. Tämä voitaisiin toteuttaa muun muassa suuntaamalla tukea turpeesta luopumiseen.
– Perinteisen talousbudjetoinnin rinnalla olisi kehitettävä päästöbudjetointia. BKT:n rinnalle on otettava laaja-alaisempia kehitysmittareita. Valtion omistajapolitiikan ja yritystukien on ohjattava yritysten toimintaa kohti ympäristökestävyyttä, Sarkkinen vaatii.
Hiilitulleja
Sarkkinen pitää esimerkiksi yritysvastuulain säätämistä keinona, joka ohjaisi yritysten toimintaa kestävämpään suuntaan. Hän kannattaa myös EU:n ulkorajoille asetettavia hiilitulleja.
Sarkkinen painottaa, että Agenda 2030 asettaa vaatimuksia kaikille maailman maille, ja joillakin mailla on paremmat edellytykset vastata haasteisiin. Sarkkinen pitää erityisesti kasvavaa eriarvoisuutta valtavana globaalina ongelmana ja inhimillisen kehityksen esteenä.
– Suomen kaltaisen vauraan maan on omien toimien ohella tuettava myös muiden maiden kestävää kehitystä. Kannamme globaalia vastuuta, Sarkkinen sanoo.