Opetusministeri Li Andersson (vas.) esittelee historiallisen koulutusuudistuksen tänään kello 14 alkavassa eduskunnan täysistunnossa. Oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen ja toisen asteen maksuttomuudesta tulee totta.
Keskustelusta voidaan odottaa kuumaa, sillä Andersson ja viime hallituksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ovat nokitelleet toisiaan jo aamupäivän Twitter-etkoilla.
Li Andersson pohjusti iltapäivän keskustelua pitkällä ketjulla, jossa hän arvosteli Elinkeinoelämän keskusliiton maanantaina julkaisemaa arviota uudistuksesta.
Työnantajajärjestöt julkaisivat eilen selvityksen uudistuksesta. Raportti jätti ristiriitaisen olon. Yhtäältä hallituksen esitystä syytettiin tutkimusnäytön puutteesta, toisaalta raportissa esitetyt vaihtoehdot olivat yksilöimättömiä ja niiden tueksi ei ollut esittää lähteitä. 2/
— Li Andersson (@liandersson) November 3, 2020
Anderssonin mukaan raportti jätti ristiriitaisen olon.
”Yhtäältä hallituksen esitystä syytettiin tutkimusnäytön puutteesta, toisaalta raportissa esitetyt vaihtoehdot olivat yksilöimättömiä ja niiden tueksi ei ollut esittää lähteitä.”
Oppivelvollisuuden laajentamisesta on Anderssonin mukaan paitsi OECD:n ja Talouspolitiikan arviointineuvoston suositukset, myös tutkimusnäyttö niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Laasonen vastasi, että tutkimusnäyttöä ei ole.
Tällaista tutkimusnäyttöä ei ole. Tutkimuspohja aivan puutteellinen. Eikö sinua opetusministerinä häiritse, että kasvatustieteen professorit ja kouluarjen tuntijat (kuten rehtorit) laajasti vastustavat oppivelvollisuuden pidentämistä - eivät pidä sitä tehokkaana keinona?
— Sanni Grahn-Laasonen (@sannigrahn) November 3, 2020
Hän esitti suoran kysymyksen Anderssonille:
”Eikö sinua opetusministerinä häiritse, että kasvatustieteen professorit ja kouluarjen tuntijat (kuten rehtorit) laajasti vastustavat oppivelvollisuuden pidentämistä – eivät pidä sitä tehokkaana keinona?”
Andersson vastasi, että tutkimusnäyttöä oppivelvollisuuden pidentämisestä löytyy kansainvälisesti runsaasti.
Hän esitti vastakysymyksen Laasoselle:
”Koulutuskentällä suurin huoli koskee resurssien riittävyyttä, eikö sinua yhtään häiritse jättämäsi rahoitusvaje?”
Tutkimusnäyttöä oppivelvollisuuden pidentämisestä löytyy kansainvälisesti runsaasti. Tämän lisäksi löytyy suomalaiseen aineistoon tehty Talpo arviointineuvoston arvio. Koulutuskentällä suurin huoli koskee resurssien riittävyyttä, eikö sinua yhtään häiritse jättämäsi rahoitusvaje?
— Li Andersson (@liandersson) November 3, 2020
Li Anderssonin mainitsema Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti vuodelta 2018 löytyy täältä . Siinä todettiin, että kaikkein tärkein uudistus olisi nuorille itselleen, koska 16- ja 17-vuotiaana koulutuksen ulkopuolella olevat ovat ikätovereitaan heikommassa asemassa läpi elämän.
Andersson viittasi myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijan Hanna Virtasen kesällä julkaisemaan kirjoitukseen , jonka mukaan on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että oppivelvollisuuden laajentaminen nostaisi nuorten koulutustasoa sekä myöhempää menestystä työmarkkinoilla.
Virtanen oli samaa mieltä kuin arviointineuvosto pari vuotta aiemmin:
”Suurimpia hyötyjiä oppivelvollisuuden laajennuksesta olisivat joka tapauksessa sen kohteena olevat nuoret itse; erityisesti se haavoittuvassa asemassa olevien nuorten joukko, joiden opintojen jatkumiseen uudistus vaikuttaisi.”