Viime vuoden verotus on valmistunut ja tänään julkaistaan tietoja eniten ansainneista ja suurimmista veronmaksajista. Ei kuitenkaan siinä laajuudessa, mihin on totuttu. Verohallinnon julkaisemalta suurituloisimpien listalta puuttuu 4 400 nimeä heidän omasta pyynnöstään.
Verottaja helpotti tietojen kieltämistä avaamalla piilotuspyyntöjä varten sähköisen palvelun.
Journalistiliiton ja useiden medioiden mielestä suurituloisten verotietojen piilottaminen sotii avoimuutta vastaan.
– Verottajan toiminta sotii yhteiskunnan avoimuutta vastaan. Kyse on yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta. Suomalaisilla on oikeus tietää, kuka maassa käyttää taloudellista valtaa. Verotiedot tuovat läpinäkyvyyttä palkka- ja ansiokeskusteluun, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.
Helsingin Sanomat ja 19 muuta mediaa sulkivat marraskuun ajaksi yleisölle suunnatut verokoneensa. HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kertoo STT:lle, että kyseessä on protesti Verohallinnon päätöstä kohtaan
Rikkaat voivat piilottaa verotietonsa, koska verottaja on tulkinnut EU:n tietosuoja-asetusta uudella tavalla. Journalistiliitto ja Medialiitto kantelivat vuosi sitten oikeuskanslerille verottajan tulkinnasta.
Hyvätuloiset ovat perustelleet verotietonsa salaamispyynnöt ”henkilökohtaisella erityisellä syyllä”. Liitot haluavat oikeuskanslerin selvittävän, millä kriteereillä verohallinto on punninnut ”henkilökohtaisia syitä” suhteessa sananvapauteen. Kantelusta ei ole annettu päätöstä vuoden aikana.
– Huolena on, että verottajan lisäksi muutkin viranomaiset alkavat tulkita tietosuoja-asetusta niin, että rajoittavat siihen vedoten yhteiskunnallisesti tärkeiden tietojen julkisuutta, Journalistiliiton Hanne Aho painottaa.
HS:n Kaius Niemen mukaan lehdet haluavat kiinnittää suuren yleisön huomion siihen, miten olennaisesta asiasta on kysymys.
Palkkatasa-arvo ja veronkierto jäisivät pimentoon
– Jos tämä jatkuu näin, kansainvälisesti hyvin poikkeuksellinen verotietojen avoimuus uhkaa loppua. Koska sitten on ilmiselvää, että ensi vuonna salaamista hakevia ihmisiä on yhä enemmän, eikä näillä listauksilla ole enää sanottavaa hyötyä, Niemi sanoo STT:lle.
Niemi katsoo, että moni yhteiskunnallisesti merkittävä asia, kuten kysymykset palkkatasa-arvosta ja veronkierrosta jäisivät pimentoon, jos verotiedot eivät olisi niin avoimia kuin ne Suomessa ovat olleet.
Tällä hetkellä EU:n tietosuoja-asetuksesta ei ole selkeää linjausta. Tämän vuoksi viranomaiset voivat tulkita itse perusteita. Mitä vähemmän tietoa viranomaisten toiminnasta ja päätöksistä sekä päätöksien perusteista on median käytettävissä, sitä kapeammaksi sananvapaus ja tiedonvälitys käyvät, Journalistiliitto painottaa.
Journalistiliitto pitää verottajan tulkintaa EU:n tietosuoja-asetuksesta toimittajien työn vaikeuttamisena.