Antti Yrjönen

Ekonomisti Ralf Sund on Kansan Uutisten ensimmäinen Sunnuntaivieras-kolumnisti. Jatkossa tällä palstalla kirjoittaa viikoittain yksi neljästä kirjoittajavieraastamme.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Metsäteollisuuden ilmoitus lopettaa valtakunnallisten työehtosopimusten tekeminen on iso – ehkä jopa järisyttävä – uutinen.

Jatkossa työehdoista sovitaan yrityskohtaisesti. Yritysten tavoitteena on saada sopimusten sisältö vastaamaan entistä paremmin yrityksen palkanmaksukykyä. Yritysten tuottavuus ja kannattavuus vaihtelee. Työnantajien märkä uni on, että työehdotkin vaihtelisivat yrityksittäin. Taitaapa metsä vastata: älä unta nää.

Tuottavissa yrityksissä voitaisiin maksaa hieman enemmän ja elinkelpoisuutensa kanssa kampailevat yritykset saisivat lisää aikaa tinkimällä palkollisten eduista. Tämä selvä.

Mikäli työnantajien perimmäinen tavoite toteutuisi, se tarkoittaisi erittäin huonoja uutisia kansantaloudelle.

Mutta kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan. Mikäli työnantajien perimmäinen tavoite toteutuisi, se tarkoittaisi erittäin huonoja uutisia kansantaloudelle. Valtakunnallisesti normitetut palkkaratkaisut huolehtivat osaltaan tuottavuuden myönteisestä kehityksestä.

Yritykset, jotka eivät ole riittävän tuottavia joutavatkin hautuumaalle. Hyvin tuottavat yritykset saavat näin tilaa kasvaa. Luova tuho toimii. Ja se on meidän kaikkien onni. Myös yritysten.

ILMOITUS

Mutkat suoriksi. Tavoitteena on palkansaajien lompakosta repiä rahaa huonosti tuottavien yritysten tekohengitykseen. Tämä on hölmölän uutisia.

Tuottavuus on kuin gallialaisten taikajuoma. Se säästää luontoa ja lisää jaettavaa vaurautta. Reaaliansioiden nousu on viimeiset sata vuotta kulkenut käsi kädessä tuottavuuden nousun tahtia. Viimeiset kymmenen vuotta on poljettu paikoillaan ja eipä ole palkatkaan enää nousseet entiseen tahtiin.

Metsäteollisuuden päätös laimentaa taikajuomaa. Loppupeleissä he sahaavat myös omaa oksaansa. Saatanan tunarit, sanoi Kekkonen aikoinaan. Sen voisi sanoa nytkin.

Samassa rytäkässä on tavoitteena laittaa yleissitovuus ö-mappiin. Jos ei ole olemassa valtakunnallista työehtosopimusta ei ole yleissitovuuttakaan. Yleissitovuuteen – muuten – liittyy historiallinen erikoisuus. Sitä vastustivat työmarkkinajärjestöt ja vuoden 1970 työsopimuslakia valmistelevassa komiteassa asia esitettiin Erkki Salomaan eriävässä mielipiteessä. Sieltä se nousi eduskuntakäsittelyssä uudistettuun lakiin.

Loppu on historiaa, kuten sanotaan: koko ay-liike vannoo yleissitovuuteen lähes uskonnollisella hartaudella. Yleissitovuuden järkevä idea on, etteivät yritykset ylettömästi kilpailisi työehtoja polkemalla.

Muut työnantajajärjestöt tarkkailevat tulevat vuodet tilannetta ja päättävät lähtevätkö myös he metsäteollisuuden viitoittamalle tielle. Metsäteollisuuden päätös sinällään ei vielä kokonaisuuden kannalta ole suuren suuri, koska meillä on ainakin 165 yleissitovaa työehtosopimusta ja yksi on nyt matkalla tuntemattomaan. Lähivuosina nähdään miten käy. Oliko tämä yksi synkkä luku lisää metsäteollisuuden virheinvestointien listalla vai uuden alku.

Haettiin win-win-win -tulosta, joka muuntunee kolminkertaiseksi tappioksi yhteiskunnalle, yrittäjille ja palkansaajille.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!