Antti Yrjönen

Aluehallintoviranomainen antaa lähiaikoina tuhansia Woltin ja Foodoran ruokalähettejä koskevan tarkastuskertomuksensa.

Työneuvosto päätyi lokakuun alussa antamassaan lausunnossa siihen, että ruokalähettien työ on työsuhteista työtä. Tähän asti ruokalähetit ovat olleet itsenäisiä yrittäjiä, joille työstä maksetaan palkan sijaan palkkio.

Jos lausunnon pyytäjä Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätyy pian valmistuvassa tarkastuskertomuksessaan työneuvoston kanssa samaan näkemykseen, edessä on palkka- ja muiden työehtojen määrittäminen Foodoran ja Woltin ruokaläheteille. Miten se tapahtuisi?

Justice4Couriers -kampanjan aktiivi Miran Hamidulla ei osaa vastata.

– Meidän kampanjan tarkoitus on ollut pitää ongelmaa esillä, luoda julkista painetta, mutta ei saattaa asiaa loppuun. Uskomme, että joku ammattiliitoista ottaa hoitaakseen työehtosopimuksen neuvottelun ruokaläheteille. Palvelualojen ammattiliitto PAM esimerkiksi on ollut aktiivinen ja tukenut kampanjaamme.

Hamidulla viittaa pizzalähetteihin, joille maksetaan palkkaa PAMin sopimuksen pohjalta ja Auto-ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n kaupan autolähettejä koskevaan sopimukseen.

ILMOITUS

– Mutta ehkä tällaiselle alustavälitteiselle työlle pitäisi neuvotella ihan oma työehtosopimuksensa, hän jatkaa.

Hamidulla on kuljettanut ruokalähetyksiä molemmilla alustoilla, nyt viimeksi Foodoralla.

– Mutta kaiken kaikkiaan ruokalähettien järjestäytyminen on kiinnostava kysymys, sillä ammattiliitot on kohdennettu työntekijöille ja me olemme yrittäjiä.

Ruokalähettien järjestäytyminen on vaikeaa, koska kommunikaatio työssä tapahtuu sähköpostilla ja mobiilialustalla, eivätkä lähetit juurikaan tapaa keskenään.

– Lähtökohta varmaakin on, jos alalle saadaan työehtosopimus, että se liitto, joka tessin sopii, loisi myös ne mekanismit, joilla väki lähtee liittymään liiton jäseneksi, Hamidulla sanoo.

Monta
vaihtoehtoa

Ratkaisupäällikkö Arja Pohjola PAMin edunvalvontaosastolta sanoo, että on kaksi vaihtoehtoa, miten työehtosopimus ylipäätään voidaan sopia: Joko niin että yritys liittyy johonkin työnantajaliittoon, jonka kanssa sitten ammattiliitto neuvottelee työehtosopimukset. Toinen vaihtoehto on tehdä yrityskohtainen työehtosopimus, jonka yritys ja työntekijöitä edustava yhdistys, yleensä ammattiliitto, sopivat keskenään.

– Mutta jos todetaan, että ruokalähetit ovat työsuhteessa, niin silloin varmasti ensin katsotaan, löytyisikö sellainen työehtosopimus, jonka soveltamisalaan työ kuuluisi, Pohjola sanoo.

Pohjola arvelee, että polkupyörillä kulkevat ruokalähetit tuskin sopivat ainakaan autolähettisopimuksen piiriin. PAMissa asiaa ei Pohjolan mukaan ole vielä mietitty niin pitkälle, että hän osaisi sanoa, voiko ruokalähetteihin soveltaa jotakin heidän jo sopimaansa tessiä.

Tavanomainen ja
kohtuullinen palkka

Sekin on mahdollista, että palkkoja maksetaan työsuhteessa olevalle ilman työehtosopimusta. Tällaisesta tilanteesta työsopimuslaki sanoo, että työntekijälle on maksettava työstä ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka”. Yhtään oikeustapausta kohtuupalkasta ei kuitenkaan ole olemassa.

– Se saattaisi olla lähellä jotain rinnastettavan alan palkkaa, samantyyppisen alan palkkaa, vastaan Arja Pohjola.

Aluehallintovirasto valvoo kaikkia työsuhteen ehtoja, myös palkkoja, ja sitä kautta palkan tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta.

Työsuojelulakimies Aki Eriksson Etelä-Suomen aluehallintovirastosta arvelee, että asiaa voisi lähestyä ruokalähettien kohdalla juuri vertailulla pizzalähetteihin.

– Mutta sanotaan, että tämä oli jo iso asia alalle, että tuli työsuhteiseksi. Hyväähän tässä ovat ne muut työnantajavelvoitteet, jotka työsuhteen myötä tulee, Eriksson sanoo.

Aluehallintoviraston pitää saada oma tarkastuskertomuksensa valmiiksi 30 päivän kuluessa siitä, kun asiaa koskenut viimeinen selvitys annettiin. Kertomus valmistunee aivan lähipäivinä, sillä työneuvoston lausunto valmistui 5. lokakuuta.

Vähimmäispalkka olisi perälauta

Vähimmäispalkka olisi työehtosopimuksettomalle työsuhteiselle ruokalähetille palkan perälauta. Sellaista ei Suomessa ole. Vähimmäispalkka on kyllä vireillä monellakin taholla, niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Vasemmistoliitto esimerkiksi on ajanut vähimmäispalkkaa pitkään. EU-komissio teki oman esityksensä vähimmäispalkkadirektiivistä juuri pari päivää sitten.

Apua yrittäjä-työntekijä -rajanvetoon on luvassa Marinin hallituksenkin suunnasta. Hallitusohjelmassa luvataan täsmentää laissa työsopimuksen käsitettä niin, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!