All Over Press/Ismo Pekkarinen

Siviilipalveluslaki velvoittaa kertomaan mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen, silti sivariin hakeutuvat joutuvat pääosin etsimään tiedot itse.

Siviilipalveluslakiin on kirjattu työ- ja elinkeinoministeriön, siviilipalveluskeskuksen ja puolustusvoimien velvollisuus antaa kutsunnanalaisille riittävät tiedot mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ja siviilipalveluksen sisällöstä. Käytännössä velvoite ei Aseistakieltäytyjäliiton mukaan toteudu.

– Tänäkään syksynä tuhannet kutsuntoihin osallistuvat nuoret eivät saa riittävää tietoa siviilipalveluksesta. Sivariin hakeutuvat joutuvat etsimään pääasiassa tietonsa itse netistä, järjestö toteaa.

Kutsunnanalaiset saavat kutsuntakirjeen sinä vuonna kun he täyttävät 18 vuotta. Kirje sisältää kutsuntakuulutuksen, kyselylomakkeen varusmiespalvelusta varten, Varusmiesopas-nimisen kirjasen sekä Ruotuväki-lehden. Kirjeen sisällöstä ainoastaan Varusmiesoppaassa mainitaan siviilipalveluksen olemassaolo.

Kyselylomake antaa väärän kuvan

– Tänä vuonna 77-sivuisessa kirjasessa siviilipalveluksesta kerrottiin seitsemän lauseen verran. Kuitenkaan siinä ei kerrota kuinka sivariin voidaan varsinaisesti hakeutua. Kyselylomakkeessa puolestaan siviilipalvelus ei ole edes vaihtoehtona palveluspaikkojen joukossa. Lomakkeesta voi jopa saada sellaisen kuvan, että armeijaan on pakko hakea, Aseistakieltäytyjäliitto toteaa tiedotteessaan.

Kutsuntatilaisuuksissa siviilipalveluksesta kerrottava informaatio vaihtelee paikkakuntien välillä. Yhteistä tilaisuuksille on , että ne ovat armeijan ja kunnan järjestämiä ja niissä esitetään järjestön mukaan lähes yksinomaan tietoa varusmiespalveluksesta.

ILMOITUS

Aseistakieltäytyjäliiton tekemien kyselyiden perusteella melko yleisesti siviilipalveluksesta kerrotaan kutsunnoissa vain yhden dian verran, toisinaan ei lainkaan. Järjestön mukaan on selvää, ettei muutaman lauseen tieto siviilipalveluksesta sotilaan kertomana ole riittävästi.

Asenne aseistakieltäytyjiä kohtaan voi järjestön mukaan olla myös vähättelevää kutsunnoissa.

Ryhmäpaine vaikuttaa

– Lisäksi siviilipalvelukseen hakeutuvia voidaan määrätä hakemaan siviilipalvelushakemuksia kaikkien kutsuntaan osallistuvien nähden. Tällainen erottautuminen luo ryhmäpaineen ilmapiirin, jossa siviilipalvelukseen hakeminen vaatii kovaa itseluottamusta.

Kokemuksia puutteellisesta siviilipalveluksen tiedonsaannista on koottu Aseistakieltäytyjäliiton nettisivuille. Liitto tuo esiin näitä kokemuksia vaikuttamistyössään parlamentaariselle asevelvollisuuden kehittämiskomitealle sekä siviilipalvelusasian neuvottelukunnassa tavoitteenaan tiedonsaantiongelman korjaaminen.

Aseistakieltäytyjäliitto on jo vuosien ajan tuonut esiin tarvetta lisätä kutsunnanalaisten tiedonsaantia siviilipalveluksen sisällöstä ja sinne hakeutumisesta. Viranomaisten riittämätöntä tiedotusta paikkaa osaltaan liiton vuosittain organisoima Kutsuntakampanja, jossa levitetään tietoa aseistakieltäytymisestä kutsuntoihin osallistuville nuorille.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!