Puutteet Suomen aseviennin läpinäkyvyydessä haittaavat asevientipolitiikan arviointia, toteaa ajatushautomo SaferGlobe raportissaan .
Raportin mukaan Suomen aseviennin läpinäkyvyyttä huonontaa se, että asevientilupien käsittelystä vastaavat useat viranomaiset, jotka antavat vastuullansa olevien tuotteiden viennistä tietoa erikseen ja eri tavoin. Suomessa sotatuotteiden viennin vastuuviranomainen on puolustusministeriö, siviiliaseiden Poliisihallitus ja kaksikäyttötuotteiden ulkoministeriö. Kidutusvälineiden viennin vastuuviranomainen on sisäministeriön poliisiosasto, joka kuitenkin SaferGloben mukaan kertoo vuosikertomuksessaan, ettei vientilupia ole haettu eikä siten myöskään myönnetty.
SaferGloben mielestä huomattavasti kokonaisvaltaisempi kuva saataisiin raportista, jossa kaikkia vietyjä tuotteita käsitellään yhdessä.
Ajatushautomon asevalvontaraportti on nyt päivitetty viime vuoden tiedoilla. Vuonna 2019 suomalaisyritykset veivät sotatuotteita 113,2 miljoonan euron ja siviiliaseita 84,0 miljoonan euron arvosta. Yhteenlasketusti viennin arvo on raportin mukaan edellisvuosien tasolla.
Sotatuotteet on tarkoitettu ensisijaisesti sotilaskäyttöön, kun taas siviiliaseet ovat metsästys- ja ampumaurheilukäytössä.
Mallia muualta EU:sta
SaferGlobe on seurannut Suomen asevientiä ja sen läpinäkyvyyttä vuosikymmenen ajan. Vuosien 2010–2019 välillä tapahtuneet muutokset ovat ajatushautomon mukaan vähäisiä, ja niistä osa on lisännyt ja osa heikentänyt läpinäkyvyyttä.
Lupia myöntävien viranomaisten määrän ja kirjavien käytäntöjen ohella SaferGlobe pitää haasteena sitä, ettei siviiliaseita vievistä yrityksistä tai siviiliaseiden vastaanottajista ole saatavilla tietoa.
– Yhteiskunnallisen keskustelun kannalta merkittävää olisi, että erityisesti tiedot sotilaille ja viranomaisille viedyistä tuotteista olisivat julkisesti saatavilla, raportissa lukee.
SaferGloben mukaan monet muut EU-maat ilmoittavat esimerkiksi sota- ja kaksikäyttötuotteiden viennistä samassa raportissa.
– Mitä vähemmän ja hajanaisemmin tietoja aseviennistä on saatavilla, sitä hankalampi poliitikoiden, kansalaisten, tutkijoiden ja viranomaisten itsensäkin on arvioida Suomen asevientipolitiikkaa kokonaisuutena, huomauttaa SaferGloben tutkija Kari Paasonen tiedotteessa.
Pohjois-Afrikka pitkästä aikaa listalla
Raportin mukaan Suomi vei viime vuonna asetarvikkeita Pohjois-Afrikkaan ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Kyse oli Tunisiaan viedyistä patruunoista.
Suomi myös myönsi lupia tarkkuuskiväärien viennille Algeriaan ja viestintäteknologian esittelemiseen Egyptin puolustusministeriölle.
Suomen asevienti Pohjois-Afrikkaan pysähtyi vuonna 2012 arabikevään vallankumousten jälkeen.
Tullin tiedoista selviää, että Suomesta vietiin viime vuonna patruunoita Bahrainiin ja Indonesiaan siviiliasevientinä. Koska Poliisihallitus katsoo siviiliaseiden vientiluvat salaisiksi, SaferGlobella ei ole tietoa patruunoiden vastaanottajista.
Raportissa ajatushautomo huomauttaa, että ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Indonesian poliisi ampui toissa vuonna operaatioissaan kuoliaaksi yli 70 ihmistä. Vuonna 2017 Bahrainissa turvallisuusjoukot ampuivat mielenosoittajia haulikolla ja käyttivät kyynelkaasua.
– Suomen asevientipolitiikan arvioimiseksi olisi oleellista saada tietää, vietiinkö suomalaispatruunoita Indonesian poliisille tai Bahrainin turvallisuusjoukoille, tiedotteessa painotetaan.