Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

2005 syntyneet ensimmäisiä

Oppivelvollisuuden jatkamisen 18 ikävuoteen on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta ensi vuonna, eli se koskee ensimmäisenä vuonna 2005 syntyneitä lapsia.

Perusasteen varassa olevien työllisyys on noin 45 prosenttia. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla se nousee yli 70 prosentin.

Jatkossa perusopetuksen järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan ilman jatko-opiskelupaikkaa jäävästä oppilaasta tämän asuinkunnalle. Kunnan tulee selvittää nuoren kokonaistilannetta ja tuen tarvetta yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa.

Kun opiskelija aloittaa toisen asteen koulutuksessa, vastuu hänestä siirtyy lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen järjestäjälle.

Jokaiselle nuorelle taataan tutkinto, mutta kokonaisuus on paljon muutakin kuin oppivelvollisuuden jatkaminen.

Eduskunta sai viikko sitten käsiteltäväkseen suurimman koulutusuudistuksen vuosikymmeniin. Opetusministeri Li Anderssonin vetämä uudistus jatkaa oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen koulutuksesta tulee laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle opiskelijalle maksutonta.

– Lukuisista kehittämistoimista huolimatta edelleen noin 16 prosenttia ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Pelkän peruskoulun varassa ei enää elämässä ja työelämässä pärjää. Nyt on aika päivittää oppivelvollisuus vastaamaan 2020-luvun vaatimuksia. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä jokaiselle nuorelle taataan toisen asteen tutkinto, Andersson sanoi esitellessään uudistuksen.

Oppositio on haukkunut uudistusta jo kuukausia. Liian kallis, ei kohdennu oikein, rahat pitäisi käyttää eniten tarvitsevien tukeen.

Kun katsoo, mitä kaikkea esitys sisältää, kritiikki tuntuu yksipuoliselta. Uudistuksessa on mukana tehostettua oppilaanohjausta kahdeksansille ja yhdeksänsille vuosiluokille ja selkeät vastuut siitä, kenen kuuluu ottaa oppilaasta koppi missäkin vaiheessa.

Andersson sanoi, että oppivelvollisuusuudistus pitää nähdä superisona nivelvaiheuudistuksena. Ohjaus ja tuki ovat tärkeässä roolissa, jotta onnistutaan uudistuksen tavoitteissa.

Nivelvaiheen koulutuskokonaisuus on kokonaan uusi asia. Siinä tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen yhdistetään perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus.

Panostuksia opinto-ohjaukseen

– Siksi oppivelvollisuuden laajentumisen yhteydessä on käynnistetty myös opinto-ohjauksen kehittämisohjelma ja kytketty se osaksi oppivelvollisuutta. Tarkoitus on vahvistaa oppivelvollisten ja koulutuksen järjestäjien edellytyksiä varmistaa opintojen jatkuminen ja toisen asteen tutkintojen suorittaminen.

Uuden tehostetun oppilaanohjauksen lisäksi selvitetään mitoitukset opinto-ohjaajille toisella asteella.

Puhutaan merkittävistä ja tärkeistä lisäresursseista nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi.

Vähintään yhtä tärkeänä osana oppivelvollisuutta Andersson piti oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden vahvistamista. Hallitusohjelman mukaan niitä pitää vahvistaa kaikilla koulutusasteilla. Siinä on myös selkeä kirjaus, että palveluihin säädetään sitovat mitoitukset.

Tämä lakiesitys pyritään saamaan eduskuntaan viimeistään ensi vuoden alussa.

– Puhutaan merkittävistä ja tärkeistä lisäresursseista nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi, Andersson sanoi.

Koulupudokkuutta ehkäistään omalla henkilöstöllä

Koulupudokkuutta, poissaoloja ja kiusaamista pyritään ehkäisemään ennalta uudella toimintamallilla, jota ministeriössä kutsutaan sitouttavaksi kouluyhteisötyöksi. Perusopetuksessa jo nykyisen oppivelvollisuuden laiminlyöviä oppilaita arvioidaan olevan 3 000–4 000.

Anderssonin mukaan tarkoitus on kohdentaa sisältöjä sellaisen kasvatuksellisen henkilökunnan – sosiaalityöntekijän tai muun vastaavan ammattilaisen – palkkaamiseen jolla ei ole opetusvelvollisuuteen sidottua työaikaa.

– Idea on se, että oppilaitoksissa on aikuisia ammattilaisia, joiden työaika olisi kohdennettu erityisesti niihin oppilaisiin, jotka tarvitsevat enemmän tukea kuin ne, jotka pärjäävät muuten opinnoissaan. Tavoitteemme on, että tämän kaltaista toimintamallia saataisiin vakiinnutettua valtakunnalliseksi ja vaikuttavaksi osaksi koulujen toimintakulttuuria paikallisiin olosuhteisiin soveltaen.

Toisesta asteesta maksuton

Uudistuksen toinen osa on maksuttoman toisen asteen toteuttaminen. Viime vaalikaudella eduskunta hylkäsi sitä koskevan kansalaisaloitteen.

Opiskelijalle maksuttomia ovat jatkossa opetus ja päivittäinen ruokailu, kuten nykyisinkin, ja uusina opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet. Myös ylioppilastutkinnon suorittamiseksi edellytettävät viisi koetta ovat maksuttomia ja niihin kuuluu hylättyjen uusiminen.

Maksuttomia ovat edelleen vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat toisella asteella.

Opiskelijan itse maksettaviksi jäävät opinnoissa tarvittavat erityisvälineet, kuten soittimet ja urheiluvälineet.

Kuntien uudet tehtävät korvataan valtionosuusrahoitteisesti sataprosenttisesti.

2005 syntyneet ensimmäisiä

Oppivelvollisuuden jatkamisen 18 ikävuoteen on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta ensi vuonna, eli se koskee ensimmäisenä vuonna 2005 syntyneitä lapsia.

Perusasteen varassa olevien työllisyys on noin 45 prosenttia. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla se nousee yli 70 prosentin.

Jatkossa perusopetuksen järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan ilman jatko-opiskelupaikkaa jäävästä oppilaasta tämän asuinkunnalle. Kunnan tulee selvittää nuoren kokonaistilannetta ja tuen tarvetta yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa.

Kun opiskelija aloittaa toisen asteen koulutuksessa, vastuu hänestä siirtyy lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen järjestäjälle.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!