Yhdysvaltain marraskuiset presidentin- ja kongressinvaalit ovat äärimmäisen merkittävät koko maailmalle. Gallupit eivät nytkään ratkaise tulosta. Arvaamaton kansankiihottaja, miljardööri, presidentti Donald Trump ei myönnä niukkaa vaalitappiota. Päin vastoin hän aikoo voittaa ääntenlaskennan, jonka voi päättää korkein oikeus Trumpin eduksi.
Demokraattipuolueen 77-vuotiasta Joe Bideniä pidetään niin heikkona kilpailijana, ettei hän saa kaikkia Trumpiin kielteisesti suhtautuvia edes äänestämään. Pääehdokkaat ovat seuraus Yhdysvaltain vaalitavasta. Sekä ehdokkaat että heidän kannattajansa ovat Yhdysvaltain poliittisen ja koulutusjärjestelmän tuotteita.
Äänestysprosentti ja yllättävät tapahtumat, joihin istuva presidentti kykenee vaikuttamaan, voivat ratkaista sen, kumpi valitaan: mitä matalampi vaaliosallistuminen on, sitä enemmän Trump hyötyy. Kun maailman tilasta ymmärtämätön, huippuyliopiston käynyt räyhääjä Donald Trump on valittu presidentiksi, niin se on osoitus kansan ”sivistystasosta”.
Nyt Yhdysvaltain vaalit vertautuvat vuoden 1932 Saksan presidentinvaaleihin, joissa kamppailivat kansankiihottaja Adolf Hitler ja 84-vuotias presidentti, sotamarsalkka Paul von Hindenburg, joka voitti vaalit, mutta pian presidentin kuoltua valta siirtyi poikkeuslailla Hitlerille.
Korkeimman oikeuden tuomareihin tukeutuva Trump voi asevoimien ylipäällikkönä turvautua kenraaleihin ja kieltäytyä luopumasta vallasta sekä yllyttää kiihkeitä aseistautuneita kannattajiaan tehdäkseen vallankaappauksen. Yhdysvallat saattaa ajautua suurimpaan sisällissotansa jälkeiseen kriisiin, jolla voi olla tuhoisat seuraukset koko maailmalle.
Tapani Könönen
Ylöjärvi