Suomen Euroopan unionissa ajama Venäjä-politiikka on muuttunut turvallisuuskeskeisemmäksi 25 EU-jäsenyysvuoden aikana, kerrotaan Ulkopoliittisen instituutin (FIIA) tuoreessa julkaisussa . Siinä tarkastellaan Suomen ulkopolitiikkaa EU-jäsenyyden aikana.
Suomesta tuli EU:n jäsen vuoden 1995 ensimmäisenä päivänä. Julkaisun mukaan jäsenyyden alkuaikoina Suomi kannatti politiikkaa, johon kuului Venäjän sisäisen, demokraattisen muutoksen ja Eurooppaa kohti suuntautuvan lähentymisen tukeminen.
Vuodesta 2014 lähtien Suomi on puolestaan hakenut EU-jäsenyydestä aiempaa enemmän turvaa Venäjän potentiaalista uhkaa vastaan.
– Suomi esimerkiksi tukee EU:n asettamia pakotteita Venäjälle sekä puhuu syvemmän EU:n puolustusyhteistyön ja hybridiuhkien torjunnan puolesta, sanoo FIIAn tiedotteessa sen vanhempi tutkija Matti Pesu, joka on yksi julkaisun kirjoittajista.
– Lisäksi on selvää, että EU:n Venäjä-politiikka vaikuttaa entistä vahvemmin Suomen kahdenvälisiin suhteisiin Venäjän kanssa.
Tutkimuksen mukaan EU on nyt kaikkiaan Suomelle enemmän turvallisuuspoliittinen kysymys kuin aiemmin. Suomi on esimerkiksi yksi niistä harvoista maista, jotka ovat korostaneet sotilaallisten hyökkäysten varalle laaditun EU:n keskinäisen avunannon velvoitteen merkitystä.
Yhteinen puolustus nyt suosiossa
Pesun mukaan Suomen suhtautumisen EU:n turvallisuus- ja puolustusulottuvuuteen voi sanoa muuttuneen jopa dramaattisesti.
– Aiemmin Suomi oli allerginen yhteiseen puolustukseen viittaaville asioille, mutta viime vuosikymmenen aikana se on tehnyt paljon töitä edistääkseen EU:n kehittyvää puolustusagendaa ja jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.
Suomi tukeutuu EU:hun entistä enemmän paitsi puolustus- myös talouspoliittisesti. Tutkijat kirjoittavat, että Suomi tavoittelee unionilta suojaa sekä geoekonomisten uhkien torjumiseen että suurvaltakamppailun haitallisilta seurauksilta suojautumiseen.
– Suomi on ajanut tiiviimpää EU:ta suhteessa ulkovaltoihin välillä niinkin innokkaasti, että se on turhautunut integraation hitaaseen kehitykseen tässä suhteessa. Ymmärrettävästi Suomi pienenä vientivetoisena maana haluaisi yhtenäisen EU:n, jolla olisi vipuvartta neuvotteluissa suurvaltojen kanssa, Pesu sanoo.
Julkaisu on ulkoministeriön tukeman, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuutta ja muutosta EU-jäsenyyden aikana tarkastelleen hankkeen loppuraportti. Julkaisu on myös osa instituutin laajaa Suomen ulkopolitiikka -hanketta.