Lehtikuva/Petra Piitulainen

Suomessa pahimmat seuraukset teollisuuspaikkakunnille.

Koronapandemian aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ovat vakavia kaikkialla, mutta alueiden välillä on isot erot. Ensimmäinen kaikki EU-maat kattava alue- ja kuntabarometri julkistettiin Brysselissä viime viikolla.

Euroopan alueiden komitean (AK) laatima barometri osoittaa, että alkuvaiheessa Suomi selviytyi kriisistä kaikkien vähimmillä vaurioilla, yhtä vähällä on päässyt vain rikas Luxemburg. Suomessa eniten ovat olleet esillä Lapin matkailun ongelmat, mutta barometriin sisältyvä herkkyysanalyysi muuttaa kuvaa dramaattisesti: suurin uhka kohdistuu Länsi-Suomeen.

Barometrin talousanalyysin tuottamiseen osallistunut Audrey Parizel AK:n sihteeristöstä kertoo, että alueiden herkkyyttä kriisivaikutuksiin arvioitiin 11 indikaattorin avulla. Länsi-Suomi on muuta maata haavoittuvampi ennen kaikkea siitä syystä, että teollisuuteen nojautuva alue on riippuvainen ulkomaankaupasta, niin tuonnista kuin etenkin viennistä.

Uusi menetetty sukupolvi?

Toinen iso yllätys koskee nuoria. Tähän saakka on oletettu, että Covid-19-kriisi koettelisi ikäihmisiä ankarimmin ja nuorten olisivat suojassa vakavilta sairastumisilta. Barometriaineisto osoittaa, että nuoriso kärsii kriisistä sosiaalisesti ja taloudellisesti pahimmin.

– Koronakriisi uhkaa luoda menetetyn Covid-19-sukupolven Eurooppaan, kun työpaikkoja katoaa, totesi AK:n puheenjohtaja Apostolos Tzitsikostas kunta- ja barometria julkistaessaan. Kreikan hallitsevaa Uusi Demokratia -puoluetta edustava Tzitsikostas toimii aluejohtajana Keski-Makedoniassa, jonne koronakriisi iski rajuna.

ILMOITUS

Naisiin kohdistuu useita riskejä

Naiset joutuvat kantamaan Covid-19-riskit kovimpina monissa tapauksissa. Barometrin laatimiseen osallistunut Heli Niemelä-Farrer kertoo työn paljastaneen, että perheväkivalta on lisääntynyt koronarajoitusten aikana useissa maissa.

– Naiset työskentelevät kauppojen kassoilla ja monilla kriittisillä aloilla, joilla on paljon asiakaskontakteja eikä heillä ole mahdollisuutta etätyöhön. Naiset ovat lisäksi enemmistönä terveydenhuollon työntekijöistä, joilla on itsellään iso riski sairastua.

Heli Niemelä-Farrer muistuttaa, että naisten tartuntariskejä lisää se, että he joutuvat usein käyttämään enemmän julkista liikennettä. Lisäksi naisille jää yleensä suurempi vastuu lasten ja läheisten hoidosta, etenkin kun kouluja ja päiväkoteja suljetaan eikä sukulaisapua ei enää voi rajoitusten vuoksi käyttää. Taakka koronakriisin riskeistä jakautuu sukupuolten välillä epätasaisesti.

Huomio digitaitoihin ja etätyöhön

Covid-19-kriisin taloudelliset seuraukset kohdistuvat EU-barometrin mukaan pahimmin Kreikan Makedonian ja Kreetan saaren ohella Italiassa lähes kaikille alueille, Espanjassa neljälle alueelle (Andalusia, Kastilia ja León, Valencia, Madrid), Kroatian rannikolle, Ranskassa Pariisin ja Lyonin alueille sekä Bulgarian itäosiin.

Sen sijaan esimerkiksi Ruotsi säästyy suurilta ongelmilta lukuun ottamatta Länsi-Ruotsia, joka on viennistä yhtä riippuvainen kuin Länsi-Suomi.

Alueet eivät kuitenkaan ole pelkkiä ajopuita Covid-19-kriisissä, vaan ne voivat kohentaa tilannettaan, esimerkiksi luomalla edellytyksiä etätyölle. Tässä suhteessa Suomen useimmilla alueilla on vahvuuksia, joiden varaan voi rakentaa tulevaisuutta.

EU-barometrin tietojen mukaan Suomi on ollut kriisin ensi vaiheessa edelläkävijä etätyön edellytysten luomisessa Luxemburgin ja Alankomaiden ohella.

Barometriin sisältyy myös suosituksia, joilla alueita kannustetaan muun muassa torjumaan digitaalisten taitojen kuilua, joka sulkee osan kansalaisista pois palveluista ja etätyöstä. Alueiden tulee tehdä kaikkensa, jotta estetään kadotetun Covid-19-sukupolven syntyminen ja nuorten paheneva työttömyys sekä syrjäytyminen.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!