Lehtikuva/Markku Ulander

Esimiehelle kertomisesta ei koeta olevan hyötyä. Ammattiliiton mukaan työpaikoilta puuttuu osaamista.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin kyselyn mukaan varsinkin nuoret työntekijät kohtaavat asiakaspalvelutyössä aivan yleisesti seksuaalista häirintää ja koettua väkivallan uhkaa. Alle 25-vuotiaista peräti 70 prosenttia on kokenut työssään seksuaalista häirintää.

Asia on kuitenkin tuttu kaikille ikäryhmille, sillä yli 55-vuotiaista 32 prosenttia ilmoitti kokeneensa sitä joskus. Myös miehet kokevat pamilaisilla aloilla seksuaalista häirintää. Sen kohteeksi oli joutunut joka viides mies. Naisilla häirintä on kuitenkin noin neljä kertaa miehiä yleisempää.

Kyselyn mukaan yli puolet on saanut osakseen nimittelyä tai uhkailua asiakkaiden taholta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Fyysistä väkivaltaa tai välineellä, esimerkiksi veitsellä uhkailua oli kokenut joka kymmenes.

PAMin työympäristöasiantuntijoiden mielestä väkivalta vähenee vasta, kun luovutaan ajatuksesta, että häirintä kuuluu joihinkin ammatteihin tai että asiakas on aina oikeassa.

Työnantajilta liitto perää lisää osaamista puuttua ongelmaan.

ILMOITUS

– Häirintätilanteet vaikuttavat työntekijöiden työkykyyn. Kyseessä ei ole tiettyjen ammattien luontaisetu. Työnantajan velvollisuus on lopettaa häirintä, mutta työnantajaan ei luoteta eikä sille uskalleta kertoa asiasta, työympäristöasiantuntija Merja Vihersalo sanoo PAMin tiedotteessa.

Ahdistusta ja pelkoa

Tarjoilijat kohtaavat seksuaalista häirintää muita useammin, 7 prosenttia lähes jokaisessa työvuorossaan.

Häirintä ilmenee tavallisimmin kommentteina, mutta kaikki häirinnän muodot ovat käytössä. ”Kommentteja pukeutumisesta, muka tahatonta koskettelua ohittaessa, kikkelikuvia Whatsappissa, suoria kysymyksiä mahdollisuudesta seksiin kanssani”, kuvataan vastauksissa PAMin kyselyyn.

Myös siivoojat näyttävät kohtaavan kosketuksina ilmenevää häirintää enemmän kuin myyjät.

Häirintä aiheuttaa ahdistusta ja pelkotiloja, kertoi joka kolmas vastanneista. Joka viides on vaihtanut sen vuoksi alaa tai työpaikkaa. Avovastauksissa vastaajat kertoivat häirinnän aiheuttaneen tiettyjen asiakkaiden välttelyä ja oman ystävällisyyden säätelyä. Tilanne ärsyttää ja aiheuttaa mielipahaa, jota käsitellään omassa mielessä. Myös tottuminen auttaa selviytymisessä.

Esimiehelle kertomisesta ei hyötyä

Tilanne kertoo PAMin asiantuntijoiden mukaan siitä, että prosessit eivät ole työpaikoilla kunnossa tai työntekijöitä ei ole perehdytetty niihin riittävästi.

– Häirinnästä tai väkivallasta ilmoittaminen pitäisi tehdä itsestään selväksi ja helpoksi – ei niin, että on pitkä byrokraattinen prosessi, joka johtaa lopulta siihen, että kuunnellaan, mutta ei tehdä asialle mitään, Kähärä sanoo.

Häirintää kokeneista peräti 60 prosenttia kertoi, että ei ollut kertonut siitä esimiehelleen. Syynä näyttää olevan se, ettei siitä uskota olevan hyötyä. 57 prosenttia esimiehelle häirinnästä kertoneista koki, että esimies kyllä kuunteli, mutta ei tehnyt asialle mitään.

Kolmanneksen esimies tarttui asiaan. Heikoimmin asiaan tarttuivat myyjien esimiehet: 73 prosenttia asiasta kertoneesta myyjästä koki, että esimies kyllä kuunteli, mutta ei tehnyt asialle mitään.

Asiaa koskeva lainsäädäntö on asiantuntijoiden mukaan kutakuinkin kunnossa, mutta työpaikoilta puuttuu osaamista. Siksi työnantajien osaamisvaatimuksia – esimerkiksi työsuojelupäälliköiden koulutusvelvollisuutta – olisi lisättävä.

Työympäristöasiantuntijoiden mukaan esimiehillä on myös aika huonot eväät käsitellä häirintätilanteita ja toimia niiden estämiseksi.

Edellisen kerran PAM kysyi jäseniltään häirinnästä vuonna 2015. Häirintää kohdanneiden osuus on lisääntynyt kaikissa ammattiryhmissä siihen verrattuna.

Kutsu verkkokyselyyn lähetettiin 3 000 PAMin jäsenelle. Siihen vastasi kaikkiaan 374 pamilaista.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!