Lehtikuva/Mikko Stig

Kommentti: Lapset joutuvat täysin kohtuuttomaan tunteiden viidakkoon, jos raha ei riitä ruokaan ja kaikkein välttämättömimpään elämiseen.

– Jälkiä ei pystytä korjaamaan yhden syksyn aikana, vaan jos haluamme huolehtia siitä, että koronaepidemia jättää mahdollisimman pienet vauriot lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin, se vaatii meiltä sitoutumista myöskin tulevien vuosien aikana, sanoi opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Opetusministeriössä on arvioitu, että koulupudokkaiden määrä on todennäköisesti lisääntynyt koronanepidemian aikana. Selvitysten perusteella Suomessa on vuositasolla noin 4 000 oppilasta, joilla on jatkuvia, pitkittyneitä poissaoloja.

Tänään Pelastakaa lapset -järjestön raportti nostaa esiin lapsiperheiden tilanteen. Vähävaraisten perheiden lapset voivat muita lapsia heikommin.

On nöyryyttävää ja äärimmäisen stressaavaa sekä lapsille että vanhemmille, jos raha ei riitä ruokaan.

Ongelmat kasautuivat lapsiperheissä jo ennen koronaa

Koronaepidemia on vaikeuttanut lapsiperheiden elämää, joka ei ollut kaikissa perheissä hyvä ennen koronaepidemiaakaan. Sosiaalityöntekijät arvioivat lapsiperheiden aseman heikentyneen Sosten Sosiaalibarometri 2019 -julkaisussa

ILMOITUS

Sosiaalityöntekijöistä noin 40 prosenttia arvioi, että tukea tarvitsevien lapsiperheiden tilanne on huonontunut viime vuonna. Tukea tarvitsevien nuorten tilanne oli lapsiperheitäkin heikompi.

Sosiaalityöntekijöiden mukaan tukea tarvitsevien lapsiperheiden asema on heikentynyt keskimääräistä selvästi enemmän jo viiden viimeisen vuoden aikana yli 200 000 asukkaan kaupungeissa. Pahiten lapsiperheitä koetellaan Helsingissä ja Uudellamaalla. Syynä ovat perheiden liian vähäiset tulot ja ongelmien kasautuminen.

Toisaalta parantumistakin on tapahtunut. Tukea tarvitsevien lapsiperheiden tilanne on kohentunut keskimääräistä enemmän pikkukunnissa eli alle 20 000 asukkaan paikoissa sekä Länsi-Suomessa.

Lasten yksinäisyys yllättävän laajaa

Pelastakaa lapset -järjestön kyselyssä 55 prosenttia vastanneista lapsista koki olevansa aiempaa yksinäisempiä. Tämä on äärimmäisen iso hälytys.

Lasten koronakevään kokemuksissa näkyy, että useampi kuin joka neljäs lapsi koki henkisen hyvinvointinsa erittäin huonoksi tai melko huonoksi koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi.

Erityisen rankka kokemus on ollut vähävaraisten perheiden lapsille. Keväällä yli 40 prosenttia näiden perheiden lapsista ei voinut hyvin. Toimeentulo ahdisti. Etäkoulu, perheen tuen puute ja oppiminen ahdistivat. Riidat ja huoli vanhempien toimeentulosta olivat arkipäivää.

Pahinta on, että kaikki ongelmat ei johdu koronasta, kuten Sosiaalibarometri osoittaa. Ongelmat ovat kasautuneet jo pitkään muun muassa toimeentulo-ongelmina.

Niukan toimeentulon ahdistus jättää pitkät jäljet

Li Andersson on muistuttanut ansiokkaasti – jo keväästä lähtien – koronakevään ja perhetaustan vaikutuksista lasten elämään. Edelleen hyväosaisten perheiden lapset pärjäävät jatko-opinnoissa vähemmän koulutusta saaneiden perheiden lapsia paremmin.

Andersson totesi suurimmaksi huoleksi juuri sen, että ”kevät kasvatti eroja oppilaiden välillä, joka on jo valmiiksi huolestuttavin piirre suomalaisen peruskoulun osalta ja että oppilaiden kotitausta vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin”.

Hän painottaa nuorten tukipalvelujen ja koulujen resurssien merkitystä. Pahoinvointia ja kiusaamista vastaan taistellaan luomalla sitova koulukuraattori- ja koulupsykologimitoitus toiselle asteelle sekä peruskouluihin.

Kaikki kotitaustan arvet eivät ole edes mitattavissa. Pelastakaa lapset -järjestön kyselyssä lapset nostivat esiin häpeän, ahdistuksen ja syyllisyyden tunteita. Monille nämä tunteet ovat arkielämässä nuorina ja vielä aikuisena.

Tunteita on vaikea karistaa, vaikka menestyisikin aikuisena. Kiitos esimerkiksi opintotuen, moni selviytyy vaikeasta kotitaustasta huolimatta hyvin opinnoissaan.

Toimeentuloon perheille rahaa tukipalvelujen lisäksi

Sosiaalibarometrin ja monien muiden mittareiden mukaan lapsiperheiden palveluihin on satsattu, vaikka edelleenkin on isojakin puutteita. Perheissä tarvitaan myös rahaa.

On nöyryyttävää ja äärimmäisen stressaavaa sekä lapsille että vanhemmille, jos raha ei riitä ruokaan. Myös lapset kokevat rahan puutteen monin tavoin esteenä omassa elämässään.

Lasten koronakevään kokemuksista nousee esiin äärimmäisiäkin tilanteita. Keväällä useampi kuin joka kymmenes vähävaraisen perheen lapsi kertoi, ettei saanut lämmintä tai ravitsevaa lounasta päivisin kouluruokailun tauottua.

Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus lentää ikkunasta pihalle. Rahan puute synnyttää myös raastavia riitoja. Kevään aikana kolmannes vähävaraisten perheiden lapsista koki Pelastakaa lapset -järjestön kyselyn mukaan, että perheessä riideltiin aiempaa enemmän.

Sosiaali- ja hyvinvointipalvelut yksin eivät riitä korjaamaan perheen tilannetta, jos raha ei riitä ruokaan ja lasten vaatteisiin ja harrastuksiin.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!