Lehtikuva/Jussi Nukari

Kaipolan myötä katoaa yli 400 työpaikkaa. UPM:n esimerkki näyttää Pron Malisen mukaan sen, ettei yritysten vastuuseen kuntalaisten toimeentulosta voi luottaa.

UPM Communication Papers sulkee Kaipolan paperitehtaan pysyvästi joulukuussa 2020. UPM ajaa alas kolme paperikonetta ja lopettaa 450 työpaikkaa Jämsässä.

– Päätös Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta on surullinen esimerkki siitä, kuinka halpaa ja helppoa irtisanominen on Suomessa, painottaa paperiteollisuuden sopimusalavastaava Jari Uschanov Ammattiliitto Prosta.

Uschanov kyseenalaistaa myös sen, onko työnantajapuoli neuvotellut yhteistoimintalain hengen mukaisesti ja aidosti palkansaajien esittämistä vaihtoehdoista lopettamispäätökselle.

– Globaalina suuryrityksenä UPM:n on tuettava taloudellisesti irtisanottavien kouluttautumista uusiin tehtäviin sekä edistää mahdollisimman nopeaa työllistymistä tarjoamalla töitä kaikilta liiketoiminta-alueiltaan, toteaa Uschanov.

Kuntien ei kannata luottaa yritysten vastuuseen kuntalaisten toimeentulosta, varoittaa Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

ILMOITUS

– On erittäin tärkeää, että kuntapäättäjät ja kuntien johto huolehtivat kunnan elinkeinorakenteen monipuolisuudesta ja monipuolistamisesta. Yhden toimialan varassa olevat kunnat ovat nyt ja tulevaisuudessa erittäin riskialttiita, kun yritykset ajavat alas toimintojaan. Yritysten vastuuseen kunnan ja kuntalaisten toimeentulosta ei todellakaan pidä nykypäivänä luottaa, toteaa Malinen.

UPM lupaa muutosturvapakettia

Metsäyhtiön tiedotti torstaina, että juuri päättyneissä yt-neuvotteluissa ei löydetty kestäviä ratkaisuja Kaipolan tehtaan tulevaisuuden varmistamiseksi.

Kaipolan tehtaan sulkemisen myötä päättyy kaikkiaan 448 työtehtävää, joista 20 tehtävää siirtyy Jämsänkoskelle, UPM kertoo. Noin viidennes vähennyksistä voidaan yhtiön mukaan toteuttaa eläkejärjestelyin.

UPM kertoo tukevansa Kaipolan henkilöstöä laajalla muutosturvapaketilla. Se sisältää lakisääteisten ja työehtosopimuksissa määriteltyjen velvoitteiden lisäksi UPM:n tarjoamaa ylimääräistä tukea muun muassa uudelleenkouluttautumiseen, työllistymiseen ja terveydenhuoltoon.

– Tehtaan sulkemisen vaikutukset henkilöstölle ovat ankarat. Haluamme tehdä parhaamme ja tarjota tukea, jotta ammattitaitoinen henkilöstömme voisi siirtyä uuteen työhön mahdollisimman nopeasti, tehtaanjohtaja Antti Hermonen sanoo UPM:n tiedotteessa.

Kysyntä laskenut jo vuosien ajan

Kaipolan tehtaan sulkemisen seurauksena UPM:n graafisten papereiden tuotantokapasiteetti vähenee 720 000 tonnilla, mistä 450 000 tonnia on sanomalehtipaperia ja 270 000 tonnia päällystettyä mekaanista painopaperia.

Yhtiön mukaan Kaipolan tehtaan sulkemisen taustalla on muun muassa paino- ja kirjoituspaperien kysynnän jo vuosien ajan jatkunut lasku. Lisäksi koronapandemia ja rajoitustoimenpiteet ovat aiheuttaneet äkillisen kysyntähäiriön sekä heikentäneet yleisiä talousnäkymiä.

– Monien ulkoisten tekijöiden, kuten Suomen korkeiden logistiikkakustannusten, verotuksen, korkeiden työvoimakustannusten ja kasvavien kuitukustannusten vuoksi Kaipola oli UPM:n painopaperitehtaista kilpailukyvyltään heikoin. Sen kannattavuusnäkymä oli pysyvästi heikentynyt, UPM Communication Papers liiketoiminta-alueen johtaja Winfried Schaur sanoi yhtiön tiedotteessa.

Schaurin mukaan yt-neuvottelut käytiin vakavassa ja rakentavassa hengessä.

– Kaipolan tehtaan toiminnan jatkamiseksi ei valitettavasti ole liiketaloudellisia edellytyksiä vallitsevassa markkina- ja taloustilanteessa. Edelleen jatkuva epävarmuus edellyttää toimia UPM Communication Papersin kilpailukyvyn varmistamiseksi, Schaur sanoi.