Rikas mies elää Suomessa yli kymmenen vuotta pidempään kuin köyhä”, totesi vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson sote-uudistuksesta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Andersson tiivisti sote-uudistuksen lähtökohdan ihmisten näkökulmasta. Jokaisella tulee olla oikeus tarvitsemaansa hoitoon. Nyt helpoiten hoitoa saavat hyvätuloiset ja hyvin koulutetut. Terveysriskit kasautuvat yksille, eikä hoitoa ole tarjolla oikea-aikaisesti.
Peliasetelma sote-uudistuksessa on sama kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aloittaessa sote-uudistuksensa.
Hallitus vie sote-uudistusta eteenpäin ja oppositio arvostelee. Arvostelu on osin ristiriitaista. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa tivaa, miten rahat riittävät uudistukseen. Edellisen hallituksen tavoite oli leikata kolme miljardia sote-menojen kasvusta.
Nyt tällaista tavoitetta ei ole asetettu. Palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Lisäksi koronaepidemia jättää jälkeensä ison sote-velan ja hoitojonot.
Sote-uudistuksen etenemisen ympärillä on selvää toiveikkuutta. Elefantti syödään pala palalta toisin kuin Sipilän hallitus aikoi tehdä.
Hallitus keskittyy esityksessään sote-palveluihin ja pelastustoimeen. Hyvinvointialueet eli välivaiheen jälkeen maakunnat tulevat.
Karsimisen ohella suurimmat muutokset edelliseen esitykseen ovat palvelujen tuottamisen keskittäminen pääosin julkiselle puolelle sekä Uudenmaan erillisratkaisu. Marinin hallitus hautasi lopullisesti laajamittaisen sote-palvelujen yksityistämisen.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti näkee hallituksen esityksen muuttuneen lausuntokierroksen jälkeen oikeaan suuntaan. Perustuslailliset riskit ovat pienemmät. Ne eivät kuitenkaan ole täysin poistuneet. Uudenmaan erillisratkaisu joutuu perustuslakivaliokunnassa pöyhinnän kohteeksi.
Vaikka se koskee noin 1,6:ta miljoonaa asukasta ja kuulostaa perustellulta, se saattaa osoittautua uusmaalaisten palvelujen integraation kannalta haasteelliseksi. Pöystin mukaan integraation toteutuminen riippuu käytännön toteutuksesta.
Lisäksi Uudellamaalla puhuttaa raha. Uusimaa lienee tulevien kriteerien perusteella menettämässä sote-rahoistaan.
Yksi perustuslaillinen kipukohta ovat jo sovitut sote-palvelujen ulkoistukset. Niiden käsittelyä on lievennetty, mutta näitä joudutaan puimaan perustuslakivaliokunnassa.
Pöystin mukaan ulkoistamissopimusta on arvioitava siitä näkökulmasta, miten vilpittömin mielin ja hyvässä uskossa tehdystä lain mukaisesta sopimuksesta on kyse. Perustuslaki raamittaa, miten voimassa olevaan sopimukseen voidaan puuttua.
Pöystin mukaan säännöllisesti toimivan toimialan sopimukseen voidaan puuttua uudelleen neuvottelujen kautta.
Yksi kipupiste onkin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin joulukuussa 2017 tekemä erikoissairaanhoidon palvelujen ulkoistus 15 vuodeksi Mehiläiselle.
Neuvottelut jäänevät tulevan maakunnan harteille, jolla on palvelujen järjestämisvastuu. Maakunnat voivat jatkossakin ostaa palveluja sekä yksityisiltä yrityksiltä että kolmannen sektorin järjestöiltä.